”Kerään kuvia. Miettimättä. Vain fiiliksen mukaan. Pinterestistä, somesta, kaikesta mikä silmään sattuu ja mikä miellyttää. Ne antavat minulle ideoita. Huomasin keränneeni paljon samantyyppisiä kuvia, paljon kuvia sisustuksesta. Hyvin paljon vihreää”, kertoo Inka Sane voittoisan kilpailutyönsä taustasta. ”Niin siitä sitten tuli vihreä. Värit ja tunnelma tekivät siitä ainutlaatuisen.”

”Aika erikoinen”, sanoivat asiakkaat, jotka näkivät kilpailuun lähetetyn kuvan.

”Upea. Olet aivan varmasti jatkossa”, kommentoivat kollegat kisaan lähetettyä työtä.

Ja niin Inka olikin. Inka-Maria Sané työskentelee AKA Luova-kampaamossa Helsingissä, ja Inkan työ osallistui KAO Salon Global Experience kansainväliseen Global Creative Awards -ammattilaiskilpailuun sarjassa: New Talent Colorist (alle 5 vuotta alalla). Ensin työ vakuutti kansallisen raadin, sitten voitti Pohjoismaiden parhaan tittelin ja mahdollisuuden näyttää suomalaista osaamista Chicagossa. Saman reitin kulki toisen haastateltavamme Mira Pitkäsen työ.

– Olen ollut Global Creative Awards -finaalissa kahdesti aikaisemminkin. Ensimmäisen kerran oli korona ja kisa käytiin etänä pelkästään kuvien perusteella. Se ei ollut sama. Vuosi sitten Amsterdamin finaalissa asetin välittömästi seuraavan kisapaikan tultua julki tavoitteeksi Chicagon. En ollut koskaan aiemmin edes käynyt USA:ssa, kertoo Inka.

– Olen jännittäjä. Jännitin ihan hirveästi. Jännitän ollessani esillä. Toisaalta olen parhaimmillani paineen alla. Deadlinet ovat tarpeellisia. Kisa-aamuna luulin sekoavani ja migreeni sekä paniikki pukkasivat päälle, Inka kertoo.

– Kisa-alueelle mennessä, kun taustalla joku laskee aikaa: Kymmenen, yhdeksän, kahdeksan… ja yleisöstä kuuluu tsemppihuutoja, kehossa on sellainen adrenaliinipiikki, että kaikki muu unohtuu ja kilpailu vie mukanaan. Se on hieno tunne. Sitä varten kannattaa osallistua, kertaa Inka tunnelmiaan.

Inka ja tuttu malli olivat valmistautuneet huolella. He olivat yhdessä kellottaneet kaikki työvaiheet ja tiesivät kumpikin koko ajan missä mennään.

– Minulle on painajainen, että en saisi kilpailutilanteessa työtä valmiiksi aikataulussa, sanoo Inka.

– Olen nähnyt niin tapahtuvan, enkä tahdo, että se tapahtuu minulle.

Eikä niin tapahtunutkaan.

– Ehdimme hyvin valmiiksi. Uppouduin ja keskityin tekemiseen täydellisesti. En nähnyt mitään muuta. Kuulin suomalaisten kannustushuutoja, mutta en katsonut mistä ne tulivat. Kannustuksella oli kuitenkin suuri merkitys, muistelee Inka.

Vielä viime silaus ja työ oli valmis!

Tuloksena oli kolmen rohkean värin kokonaisuus, viimeistelty ja ehjä. Suomalaiskollegat kehuivat illalla, miten asuvalinta kruunasi lopputuloksen.

Inkan lavatyöskentely sai kehuja siisteydestä ja rauhallisuudesta. Sen lisäksi kommentoitiin, että Inkalla näytti olevan jopa hauskaa kisatessa.

– Kiire ja stressi eivät kuulemma näkyneet työskentelyssäni. Mieheni ja lähimpien kollegojen mielestä ei olisi ikinä uskonut, että olin aamulla vielä migreenin kourissa, Inka muistelee.

– Kisasta jäi vain hyviä fiiliksiä ja aion ehdottomasti osallistua uudestaan. Kisalookien teko ja kuvauspäivät antavat jo itsessään paljon, mutta on tietysti vielä hienompaa, jos kuvalla pääsee jatkoon ja vieläpä finaaliin, sanoo Inka.

Miran kisamatka

– Toimin kahdessa kampaamossa, Hiusstudio Artissa Akaalla ja Tampereella. Pienellä paikkakunnalla voittaminen on näkyvämpää kuin suuressa kaupungissa. Akaassa asiakkaani ovat todella ylpeitä suorituksestani ja oman kampaajan menestys lisää statusarvoa, kertoo Mira Pitkänen.

 – Kaikkein iloisimpia menestyksestäni ovat olleet kollegat. Kannustusta sateli ennen ja jälkeen. Aion osallistua kisoihin jatkossakin. Ensin ajattelin pitää ikään kuin välivuotta, mutta nyt jo mietin, että minkä ihmeen takia. Jos idea tulee, se tehdään, Mira toteaa.

Siinä missä Inka keräsi kuvia ja ”moodboardia” eli mielikuvataulua, Mira lähti liikkeelle rennosti, suunnittelematta mitään etukäteen.

– Niin minä teen aina. Vielä siinä vaiheessa, kun aloitetaan, kun kuvaaja ja malli ovat jo paikalla, en vielä tiedä mitä tulen tekemään. Annan ideoiden tulla takaraivosta. Tämä onnistuu hyvän luottomallin kanssa. Tämänkertainenkin malli on tuttu muun muassa Pinnin kisoista. Niistä on tullut voittokin, sanoo Mira.

– Totta kai se tarkoittaa, että mitä ikinä teenkin, dokumentoin asiat työn edistyessä tarkasti. Merkitsen värit, vaiheet ja kehälinjat saman tien, jotteivat unohdu – ja otan kuvia kirjallista osuutta varten.

Tajusitko heti, että tuli tehdyksi voittotyö?

– No, en. Kollegat uskoivat heti alusta asti ja kannustivat. Minä itse taas en välttämättä uskonut menestykseen lähettäessäni kuvan eteenpäin. Välierävoitto ja Pohjoismaiden parhaaksi valitseminen sekä matkalippu Chicagoon tulivat loppujen lopuksi yllätyksenä. Niitä piti sulatella pari päivää ennen kuin ryhdyin kertomaan muille, naureskelee Mira.

– Tykkään kisaamisesta. Se on vaihtelua arkityöhön ja pitkiin työpäiviin liikkeessä. Saa tehdä mitä haluaa. Luoda. Kannustan kaikkia osallistumaan, uskomaan itseensä ja ammattitaitoonsa. Kisatessa oppii ja kehittyy, Mira kertoo.

– Ja mitä muuta tämä työ on kuin jatkuvaa harjoitelemista, hymyilee Mira.

– Ihan pelkällä päättämisellä ei kisoihin kuitenkaan mennä. Ei riitä, että teet yhden kuvan ja panet hakemuksen matkaan vaan mallia täytyy ylläpitää ja olla valmiina toistamaan työ, kun näytönpaikka tulee.

Näytönpaikka tuli syyskuussa Chicagossa.

Leikkaussarjassa lavalle nousi parikymmentä kilpailijaa eri puolilta maailmaa.

– Jännitys iski vasta kisa-aamuna. Olin yhtäkkiä ihan kipsissä, kun katselin muita osallistujia. Joku lähistöllä sanoi: ”Me leikataan joka päivä. Me osataan tämä.” Se auttoi, muistelee Mira tuntemuksiaan.

– Ja sekin auttoi, että malli oli tuttu ja rento. Hyvää malliani kävivät kanssakilpailijatkin kehumassa.

– Se kun pääsee tekemään omaa työtään, sitä rentoutuu, eikä juuri näe mitään muuta. Kuulin taustalta suomenkielisiä kannustuksia ja olin niistä tosi iloinen.

Edellisenä iltana hotellihuoneessa tehty hiustenvärjäys kannatti.

– Noin viikkoa ennen matkaa hoksasin, että lavalla ei värjätä. Koska värit haalenevat jo viikossa, oli pakko ottaa värit mukaan ja värjätä mallin hiukset hotellissa. Se meni hyvin. Hiukset hohtivat kauniin metallisina ja väri tuki onnistuneesti leikkausta, kertoo Mira.

Miten Miran kävi kilpailussa?

Lavatyöstä tuli hyvä ja hän sijoittui sillä kolmanneksi. Kisaan lähetetyn kuvan sijoitus oli ollut 7.

Kun lava ja kuva laskettiin yhteen, kokonaissijoitukseksi tuli 5. sija, mikä on todella hyvä suoritus.

– Yksi tuomareista kävi jälkeenpäin kehumassa työskentelymme rentoutta ja se lämmitti mieltä, kertoo Mira.

– Lopullinen sijoitus selvisi kuitenkin vasta myöhemmin koti-Suomessa. Jos jonkun voisi muuttaa hienossa matkassa, se on tulosten julkistus. Kolme palkitaan paikan päällä, mutta jokainen osallistuja tahtoo tietää mahdollisimman tarkasti, miten pärjäsi. Kun lopullinen tulos selvisi, ymmärsin itsekin olla ylpeä itsestäni.