Tiesitkö, että vakuutusyhtiö voi vakuutussopimuslain mukaisesti irtisanoa vahinkovakuutuksesi, jos se kokee vakuutuksen olevan itselleen kannattamaton? Nokialainen parturi-kampaaja Paula Mabrouk ei tiennyt ja siksi viime vuoden lopulla saatu irtisanomiskirje horjutti rankasti Paulan uskoa tukijärjestelmiin.

 

Kirjeessä vakuutusyhtiö kertoi irtisanovansa Paula Mabroukin laajan henkilökeskeytysvakuutuksen, koska se ei ollutkaan enää kannattava vakuutusyhtiölle. Oikein luettu – kannattava vakuutusyhtiölle. Paula oli siis vakuutusyhtiön mielestä ollut huono asiakas, koska oli sairastunut ja saanut sitä kautta vakuutusyhtiöltä korvauksia. Tällöin vakuutusyhtiö koki vakuutuksen heille liian riskialttiiksi, toisin sanoen tuottamattomaksi ja päätti yksipuolisesti irtisanoa sopimuksen.

– Tiedän, että olen ollut vakuutusyhtiölle kannattamaton tapaus parin vuoden ajan, jolloin olen joutunut hakemaan korvauksia. Olen kuitenkin ollut yritykseni kanssa tämän vakuutusyhtiön asiakas jo vuodesta 1988 asti ja maksanut lähes 30 vuotta erilaisia yritystoiminnan vakuutuksia. Kyllä tämä tuntuu nyt isolta vääryydeltä, Paula kertoo.

– Erikoista myös on, että vakuutusehdoissa ei ole tietoa, paljonko vakuutuskorvauksia voi käyttää, ennen kuin asiakas heivataan ulos, Paula lisää.

 

“Vakuutettava on liian suuri riski vakuutusyhtiölle”

 

Paula Mabrouk kirjoitti vakuutusyhtiöön oikaisuvaatimuksen, jossa pyysi vielä harkitsemaan vakuutuksen irtisanomisen peruutusta, koska irtisanominen ei Paulan mukaan ollut hyvän vakuutustavan mukaista.

Vakuutusyhtiöltä tuli kirjeeseen tiukka vastaus: ”Irtisanomisen perusteena on hallituksen esityksessä 63/2009 mainittu hyvän vakuutustavan mukainen irtisanomisperuste.” Irtisanomisperusteen vakuutusyhtiö kertoi olevan vakuutuksenottajan tavanomaisesta poikkeava vahinkokehitys, jolloin vakuutusyhtiö on arvioinut vakuutettavan riskin liian suureksi vakuutusyhtiölle.

– Vakuutusyhtiö on tehnyt laskelmia, joissa vakuutukseni korvaussuhde on ollut yli 300 prosenttia vuosien 2005-2016 välisenä aikana. Kovasti ihmettelen, mistä he ovat juuri tämän ajanjakson ottaneet ja kuinka prosentit laskeneet. Vastineessani pyysin vakuutusyhtiöltä edellä mainituista vuosista kokonaissaldon eriteltyinä vuositasoille, mutta mitään vastausta en ole tähän saanut. Vastineen jälkeen he vain ilmoittivat, että yhä irtisanovat sopimuksen, Paula huokaa.

 

“Lähes 30 vuoden vakuutusmaksut ovat kelvanneet”

 

Paula Mabrouk uskoo, että kiristyvässä taloustilanteessa vakuutusyhtiöidenkin on täytynyt tarkistaa, millaisia asiakkaita he haluavat pitää itsellään.

– Pian eläköityvä, parin vuoden sisällä kaksi leikkausta kokenut kampaajaa ei ehkä ole se kaikkein halutuin vakuutuksenottaja, Paula hymähtää. Paula kertoo, että vakuutusyhtiön kanssa on kaikki sujunut mutkitta niin kauan kuin hän on maksanut kiltisti vakuutuslaskunsa ja joutunut lähes 30 vuoden aikana vain pari kertaa kääntymään vakuutusyhtiön puoleen pikkuasioissa. Kaikki muuttui kuitenkin kesällä 2015, kun Paula loukkasi polvensa poistuessaan autosta.

– Kaaduin asfaltille polvilleni ja rusto lähti irti reisiluusta. Jouduin leikkaukseen ja sairauslomille useaan otteeseen. Lisäksi minulta leikattiin jännetuppivamma, joka oli vaivannut jo useita vuosia, Paula luettelee.

“Olette ansainneet liikaa, sillä hiusalalla menee huonosti”

 

Näissä korvausasioissa vahinkokorvauksia maksettiin kirjanpitotoimiston tuloselvitysten mukaisesti, kunnes vakuutusyhtiö päätti, että Paula on ansainnut liikaa!

– Heidän mielestään en ole voinut iäkkäänä kampaajana ansaita näin paljon, koska alalla menee kuuleman mukaan nyt huonosti. He väittävät, että kirjanpitäjäni on väärässä ja päättivät periä takaisin korvaussummasta lähes 7000 euroa. Kun tein valituksen, nousi summa 9000 euroon! Uskomatonta, Paula sanoo.

– Jouduimme siis tässä tilanteessa riitoihin, joissa olemme yhä. Aion viedä tämän asian eteenpäin ja uskon, että tämä on yksi syy siihen, miksi vakuutusyhtiö haluaa minusta eroon asiakkaana. Olen kuitenkin päättänyt kirjanpitäjäni kanssa, että emme anna periksi vaikka tämä aikamoinen stressaava ja lopulta aivan naurettava fiasko onkin ollut, Paula sanoo.

 

 

Pettymyksiä korvausviidakossa

 

Parturi-kampaaja Kalle Rantasta suututtaa, sillä hän tuntee tulleensa petetyksi juuri sieltä suunnalta, minkä pitäisi auttaa hetkellä, jolloin avun tarve olisi suurin: ”Siksihän niitä vakuutuksia otetaan ja YEL:ta maksetaan, että toimeentulo olisi turvattu, jos näin yrittäjänä jotain pahaa tapahtuisi!”, Kalle sanoo painokkaasti ja kertoo oppineensa tuki viidakossa ainakin yhden asian.

– Meitä kehotetaan ottamaan eri vakuutuksia ja huolehtimaan siitä, että kaikki maksut ovat koko ajan ajan tasalla. Sitten kun jotain tapahtuu, ei korvausta saa ilman koukeroisia selvittelyjä ja lopulta korvaus onkin aivan suhteettoman pieni, Kalle toteaa selvästi tuohtuneena.

Ensimmäisen kerran Kalle Rantanen pettyi tukiviidakossa lopettaessaan yritystoimintansa 18 vuoden jälkeen vuonna 2012. Tukia työttömälle, yrityksensä lopettaneelle kampaajalle ei herunut.

– Syy oli se, että vaikka toimitila oli myyty ja yritystoiminta oli lopetettu, niin verotuksellisista syistä yritys oli pidettävä kaupparekisterissä tilikauden loppuun. Eli yritystoiminta ei lopukaan siihen päivään, kun olet sen konkreettisesti lopettanut, vaan olet paperilla yrittäjä aina tilikauden loppuun. En siis saanutkaan tuloja mistään, Kalle kertoo.

Toimeliaana miehenä Kalle ei tässä tilanteessa jäänyt saksien päälle lepäämään, vaan päätti perustaa uuden yrityksen, jotta toimeentulo olisi jälleen turvattu. Uusi yritys, koti ja parisuhde sijaitsivat pohjoisessa 700 kilometrin päässä vanhoista asiakkaista.

– Hulluahan se oli lähteä jälleen siihen elämän epävarmuuteen yrittäjänä, mutta tällä alalla yrittäjyys on lähes ainut tapa työllistyä, Kalle sanoo.

Hymy hyytyi sairasloman korvaussummasta

 

Uusi yritys lähti hitaasti, mutta varmasti kasvamaan asiakas kerrallaan. Samaan aikaan Kallen takaraivossa alkoi kuitenkin kalvaa pelko omasta toimeentulosta, jos jotain tapahtuu. Aikaisempi kokemus yrityksen lopettamisesta ja täysin nollatuloille tipahtamisesta oli siis jättänyt jälkensä. Ja kuten elämään kuuluu, voivat tilanteet muuttua äkistikin. Kallen uuteen tilanteeseen vei leikkausta vaativa tapaturma vuonna 2016. Tämä vei kahden viikon sairaslomalle.

– Onneksi ei tullut enempää sairaslomaa, koska minulla ei olisi ollut siihen varaa. Tämän huomasin tosin jälkikäteen, kun aloin selvittää oikeuksiani saada korvauksia sairasloman aiheuttamista tulon menetyksistä. Ajattelin, että kaikki sujuu mutkitta, olinhan vakuuttanut itseni kiireestä kantapäähän, sillä muuta turvaa yrittäjänä minulla ei ole, Kalle kertoo.

Kallen henkilökeskeytysvakuutuksessa on kuitenkin 12 päivän omavastuu, joten sieltä Kalle sai laihaa lohtua ansion menetyksiin. Kalle siirtyikin hakemaan heti Kelan sairaspäivärahaa ja muisti onneksensa, että on nostanut YEL-työtuloa yrittämisen alkupäivistä.

– Kahdelta viikolta saamani korvaus oli verojen jälkeen alle 200 euroa! Miten tämä voi olla mahdollista, Kalle ihmettelee suuresti. Korvaus oli laskettu vuoden 2013 vuoden tuloilla ja jos Kalle ei olisi sitä ymmärtänyt tarkistaa, ei hän olisi tehnyt valitusta ja korjauspyyntöä summaan. Kun Kalle sai lopulta uusimpiin tuloihin lasketun korvaussumman, hyytyi hymy viimeistään: korvaus kahden viikon sairastelusta oli verojen jälkeen alle 400 euroa.

Milloin ja miten valtio pitää huolen omista yrittäjistään?

 

Kalle on laskenut, että tapaturma aiheutti yritykselle noin 6000 euron tappiot. Siksi hän on päätöksestä hyvin järkyttynyt ja vihainenkin.

– Olen yli kaksikymmentä vuotta työllistänyt hienosti itseni ja pysynyt poissa kortistoista ja avustusten saajien jonoista. Tämän lisäksi olen hoitanut kaikki velvoitteeni tätä yhteiskuntaa kohtaan enemmän kuin tunnollisesti ja nyt kun on minun vuoroni saada apua ja tukea valtiolta, on tuki lähes olematon. Milloin ja miten tämä valtio pitää huolen omista yrittäjistään, jotka tekevät valtavan määrän työtä ja helpottavat kukin omalta osaltaan valtion taakkaa? Kalle kysyy.

– On kyllä lainsuojaton olo, Kalle lisää ja kertoo odottavansa innolla, vastaako pääministeri Juha Sipilä hänen lähettämään viestiin ja erityisesti kysymykseen siitä, mitä tukia Sipilä saisi, jos joutuisi kahden viikon sairaslomalle.

– Olen saanut viestin siitä, että kirjeeni on mennyt perille. Saa nähdä, tuleeko sieltä vastausta, Kalle lisää. Kalle Rantanen kirjoitti tapauksestaan ensin omalle Facebook-sivulleen, jossa sitä on tykätty nyt yli tuhat kertaa. Kollegoiden kehotuksesta Kalle laittoi kirjoituksensa myös pääministeri Juha Sipilälle.

– Minulla ei ole mitään menetettävää, sillä koko tarina on tosi. On ollut hyvin liikuttavaa kuulla, että en ole ainoa samankaltaisen kohtalon omaava kampaaja Suomessa. Yleensä kun on yksin ja kipeä, ei jaksa lähteä sotimaan isoja tahoja vastaan. Katsotaan nyt, saadaanko tällä minun kirjeelläni muutosta aikaiseksi – toivottavasti, sillä ison epäkohdan äärellä tässä ollaan, Kalle kertoo.

 

Artikkeli on julkaistu Pinni-lehden PinniProssa nro 2-3/17.