Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto muuttuu vuoden päästä elokuussa. Eduskunta hyväksyi ammatillisen koulutuksen reformin heinäkuun lopussa, ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen sanoin kysessä on ”Suurin koulutusuudistus vuosikymmeniin.” Hallitus haluaa yhdistää nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä. Hienojen perusteiden korulauseet eivät peitä sitä tosiasiaa, että uudistumisen syy on se, että hallitus on pannut ammattikoulutukselta rahahanat kiinni. Jo nyt ammattikouluissa on vähennetty opettajia ja kasvatettu ryhmäkokoja.

Hiusalalle koulutusuudistus tuo mullistuksia. Työssäoppiminen ja näyttötutkintojen järjestäminen siirretään kouluista parturi-kampaamoihin ja niiden omistajille – ilman korvausta. Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa eli hän on opiskelija eikä saa palkkaa. Mikäli opiskelija on oppisopimuksella parturi-kampaamossa, hänelle maksetaan palkkaa ja työnantajalle koulutuskorvausta. Oppisopimus voidaan sopia kerralla koko tutkintoon, tai myös tutkinnon osaan.

”Tulevaisuudessa työssäoppimispaikoilla on tärkeä merkitys, koska työssäoppiminen ja opiskelijoiden yksilölliset opintopolut tulevat lisääntymään. Yrittäjien kannattaa suhtautua asiaan positiivisesti ja ottaa rohkeasti opiskelijoita työssäoppimaan yrityksiin. Opiskelijalla on mahdollisuus työllistyä tulevaisuudessa työssäoppimisen kautta ja yrittäjällä on mahdollisuus saada hyvä työntekijä tai vuokratuolilainen”, kirjoittaa hiusalan ammatinopettaja Tiina-Ira Huttunen kirjoittamassaan artikkelissa koulutusmuutoksista tämän lehden sivulla 76.

”Kuinka oppilas

motivoidaan työssäopiskeluun?”

Yksi erittäin iso haaste uudistuksessa tulee olemaan se, kuinka oppilas motivoidaan työssäopiskeluun. Pinni on raportoinut tänä vuonna ammattiopetuksen syvästä kriisistä (PinniPro 1/17), joka näkyy laaja-alaisina oppimisvaikeuksina ja arjen hallintaan liittyvinä ongelmina. Lisäksi opiskelijoiksi valikoituu huomattavan paljon alalle soveltumattomia henkilöitä. Opettajat ovat kohdanneet aggressiivisuutta, uhkailuja ja välinpitämättömyyttä. Ongelmia riittää edelleen, kertoo Stadin ammattiopiston hiusalan lehtori Taneli Ylinen (sivulla 26). ”Jatkuvat poissaolot ja myöhästymiset ovat ongelma. Varsinkin kun meidän alalla myöhästymiset ovat aivan mahdottomia työnteossa”, hän kertoo. Huolestuttavinta on, että heidän koulussaan toinen ammattiopettaja käyttää päivän ensitunnin soittamalla niille opiskelijoille, joita ei tunnilla näy.

Totta kai on uskottava, että suuri osa hiusalan opiskelijoista on opintojensa kanssa tosissaan, ja he varmasti pärjäävät työssäoppimisessakin. Mutta mitään turvatakuuta hiusyrittäjälle ei anneta siitä, millaisen opiskelijan hän liikkeeseensä mahdollisesti saa. On aika huolestuttava skenaario, jos työnantaja joutuu aloittamaan jokaisen työpäivänsä puhelimessa, paitsi etsien puuttuvaa työharjoittelijaansa, myös perumalla tälle varattuja asiakasaikoja. Puhumattakaan siitä, että hän joutuu pelkäämään työssäoppijansa aggressiivista reaktiota milloin mihinkin asiaan.

Kuka tälläisessa tapauksessa ottaa vastuun ja millaisen?

Rainer Nyman

päätoimittaja

Pääkirjoitus on julkaistu Pinnissä nro 6/17.