Oululaisuuskin yhdistää
Yli 20 vuotta Yleisradion palveluksessa työskennelleen toimittaja Susanne Päivärinnan ei tarvinnut vuosiin etsiä luottokampaajaa, sillä Ylen hiusalan ammattilaiset hoitivat hiukset aina kuvauskuntoon. Siirtyessään Iltalehteen, IL-TV:n Sensuroimaton Päivärinta – ohjelman juontajaksi, löysi Susanne itsensä hiushaasteen edestä: Mistä löytää oma luottokampaaja?
– Rane ei minusta enää eroon pääse, Susanne naurahtaa nyt helsinkiläisliike Salon Virhossa luottokampaaja Rauno ”Rane” Isola vierellään.
Rane Isolan pakeille Susannen johdatti Sensuroimattoman Päivärinnan luottomaskeeraaja Tarja Virmanen.
– Olen aika tarkka hiusteni kanssa, joten tiesin, ettei Tarja suosittelisi ketä vain tekijää. Lisäksi meitä Ranen kanssa yhdistää se, että olemme molemmat kotoisin Oulusta, Susanne kertoo.
Heti ensimmäisen käyntikerran jälkeen oli selvää, että tätä paria yhdisti muukin kuin kotikaupunki.
– Meillä synkkasi heti. Oli kuin olisi vanhalle tutulle tullut, Susanne hymyilee.
– Heti halattiin ja alettiin jutella tosiaan kuin olisi aina tunnettu, Rane lisää.
Ensimmäisen kerran Rane laittoi kätensä Susannen hiuksiin vuosi sitten. Tämän jälkeen Susanne on käynyt Ranen penkissä aktiivisesti aina noin neljän viikon välein. Ensimmäisellä kerralla Rane laittoi Susannen vielä silloin hiukan tummempiin hiuksiin tyvivärin. Tämän jälkeen hiusta on vaalennettu maltillisesti raidoilla.
– Hukseni ovat aina olleet todella tummat. Raidoitus on tuonut hiuksiin hyvää eloa, joka toistuu hienosti kameroiden läpi televisiossa, Susanne tietää.
Raidoittamalla tehty hienovarainen vaalennus saa Susannelle vaalennuspuolella riittää. Tummasta hiuksen perussävystä Susanne ei aio luopua.
– Ihoni on tummasävytteinen, samoin kulmakarvani ovat tummat. En usko, että minusta ikinä blondia saisi. Eikä Rane varmasti näin radikaalia muutosta ehdottaisikaan, Susanne nauraa.
– No en kyllä vaaleaa sävyä ehdottaisi, enkä mitään neon-sävyjäkään, Rane naurahtaa ja muistuttaa, että tämä raidoittamalla tehty vaalennuskin tehdään aina hiusta kunnioittaen.
– Vaalennan aina hellästi ja hoidan hiusta joka kerta pesupaikalla Redkenin Chemistry –hoidolla, Rane kertoo.
Susannen hiukset ovat pitkät ja vahvat. Jokainen yksittäinen hius näyttää kuin kilpaa kasvavan voimakkaana ja jämptinä napakasti ulos hiustupesta. Omasta hiuslaadustaan Susanne tietää sen verran, ettei se kestä veitsellä leikkuuta, vaan latvoista täytyy napata huonot pois aina saksilla. Edestä Rane leikkaa hiusta pointtaamalla ja hiukan keventäen kohti kasvoja.
Hiukset saavat pysyä pitkinä ainakin vielä hetken.
– On paljon suunnitelmia siitä, millainen hiusmalli Susannelle sopisi. Ehkä joku päivä leikataan vaikka tyylikäs polkkatukka, Rane heittää.
– Pitkät hiukset ovat todella helpot, kun niitä ei tarvitse paljoa laittaa. Kädet väsyvät jo föönatessakin, Susanne sanoo.
Rane kuvailee Susannen hiusta haasteelliseksi, hyväkuntoiseksi ja sileän suoraksi.
– Tässä hiuksessa näkyy kaikki, mitä sille on tehty ihan leikkausjäljestä lähtien. Virheille ei ole varaa, Rane sanoo.
Föönausrumban pituudessa Rane on Susannen kanssa yhtä mieltä, sillä hius tuntuu imevän kaiken veden ja pitävän siitä myös tiukasti kiinni.
-Tosiaan hiusta saa kuivata pitkään ja hartaasti, Rane huokaa samalla kun yhä uudestaan ja uudestaan vetää pyöröharjaa Susannen hiusten läpi föönin tehdessä työtään tauotta.
Värjäyksiä Susanne ei ole käynyt kampaamossa teettämässä ennen neljänkympin ikää eikä ole itsekään tarttunut kotiväreihin uuden sävyn toivossa. Yläkouluikäisenä nautituista kampaamokokemuksista vahvimpana leijailee nenään permanenttiaineen tuoksu.
– Se oli silloin kova juttu. Kaikilla piti olla permanentti. Ja sitä kiharaa piti sitten föönata taipuisaksi ja huoltaa muutenkin jatkuvasti, Susanne muistaa.
Lyhimmillään Susannen hiukset ovat olleet polkkapituiset, pisimmillään hiukset ovat saaneet hulmuta viime vuosien tyyliin.
– Ainakin hiukset ovat nyt pidemmät kuin hyvin pitkään aikaan ja uskon, että tämä on maksimipituus, mihin hiukseni yleensä kasvavat, Susanne sanoo ja silminnähden nauttii, kun Rane kihartaa hiusta loiville näyttäville laineille.
Kuten värjäyksenkin, on Susanne antanut hiusten leikkauksen aina ammattilaisen käsiin. Tiukan paikan tullen hiukset ovat tosin saaneet kyytiä Susannen omista saksikäsistä.
– Jos menen kuvauksiin tai tärkeään tilaisuuteen ja joku hiustupsu törröttää sinne tänne, otan sakset käteen ja leikkaan se pois, Susanne paljastaa.
– Nyt en kyllä kuullut tuota! Rane huudahtaa heti perään.
– Olet tietysti nähnyt nämä kohdat, mutta et ole kehdannut sanoa mitään, Susanne veikkaa.
– No, onhan noita joutunut vähän korjata, jotta saadaan lopputuloksesta täydellinen, Rane hymyilee.
