Tällä palstalla tutustutaan hiusalan ammattilaisen työviikkoon ja kurkistetaan myös salongin ulkopuoliseen elämään, sen arkeen ja juhlaan.

Nimi: Jan-Magnus Lönnqvist
Ammattinimike: Parturi
Työpaikat: B.Borg & Co Barber Shop ja Reuzel scumbassador -tiimi.
Erityisosaamisalueet: Parturointi ja sosiaalinen media
Mitä teet ensi viikolla: Liikkeeni viettää synttäreitään ja kohellan normaalisti.
Terveiset parturi-kampaajille: Tehkää sitä, missä olette oikeasti hyviä. Älkää tehkö kaikkea mahdollista.
Motto: Vähemmän narinaa ja enemmän töitä.
Somekanavat: IG @jan__magnus ja @bborgcobarber

 

Lauantai 8.12.
Potretteja ja Amorphis

Tästä se alkaa! Tasan vuosi siitä, kun stressasin peilien perään. Posti tapansa mukaan vitkasteli tilaukseni kanssa ja siksi avajaispäivää jouduttiin siirtämään kahteen kertaan. Lopulta homma kuitenkin hoitui lasiasennusfirman avulla.
On mahtavaa huomata, miten vuosi liikkeen pitäjänä on mennyt nopeasti. Porilaiset ovat ottaneet paluumuuttajan takaisin hienosti. Heille selkeästi kelpaa uusi vanha parturiliike. Vieläkään päivät eivät tunnu työpäiviltä, vaan enemmänkin hauskanpidolta.

Tänään töissä on erikoispäivä, mistä alkaa yksivuotisviikko. Asiakkaat, jotka ovat olleet leikkauksessa, saavat mahdollisuuden päästä potrettikuvaan. Kuvia ottaa Mikko Jokinen, joka opiskelee paikallisessa oppilaitoksessa valokuvausta.

Päivä oli muuten tavallinen kiireinen lauantai. Innolla mennään taas joulua edeltävää viikkoa, jolloin aikataulut falskaa koko ajan tauotta ravaavien lahjakortti- ja tuoteostajien vuoksi. Tänä vuonna apuna on onneksi Juuso, nuori harjoittelija Vammalasta.
Oli mahtava huomata, miten innoissaan miehet olivat potrettipäivästä.

Illalla menimme vaimoni kanssa Amorphiksen keikalle Isomäki Areenallle, jonne minut oli kutsuttu Porispere-festivaalin toimesta. Ilta oli mitä mahtavin. Hieno huomata, että porilaiset ovat innostuneet isommista, Porissa järjestetyistä keikoista.  Olihan tuo aitio nyt kiva kokemus myös. Ilmainen alkoholi virtasi sopivasti. Ei siis ylilyöntejä.

9.12. sunnuntai
Treffit vaimon kanssa ja uusi pelipaikka

Koska teen paljon töitä, pitää huolehtia myös vaimosta. Meillä on tapana viettää vaimon päivää sunnuntaina. Eli siis vapaaehtoisesti Ikeaan Tampereelle ja syömään Suomen parasta pitsaa Sitko pitseriaan.

Ikeasta etsimme pelipöytää. Pelivermeeni ovat olleet vuoden kodittomia, koska uudessa kodissa ei ollut vaimoni mielestä paikkaa niille. Pitkän suostuttelun ja neuvottelun jälkeen sain oman pelipaikan. Nyt täytyy löytää vaimoa miellyttävä pöytä ja tuoli, jotka sopisivat kodin sisustukseen. Helppo työmaa tämä ei tule olemaan, sillä haluan toimivat huonekalut.

Tuoli löytyi, ei ehkä mukavin löhötä, mutta on se nätti.

Kuten ulkoakin näkee, arvostan hyvää ruokaa ja moitteetonta palvelua. Sitko on mielestäni yksi parhaita pitserioita Suomessa. Paikka, jossa ei ole omavalintaisia pitsoja, vaan vaihtuva lista ja hyvin suunniteltuja täyteyhdistelmiä.

10.12. maanantai
Vuosisuunnittelua ja videopelejä

Aamu alkoi parilla asiakkaalla. Aamun ensimmäinen asiakas on entinen Porin Ässien pelaaja 90-luvulta. Hän haluaa, että tukka on lyhyt ja skarppi. Tein hänelle crew-cut -mallin. Tällä on menty jo pidempään, koska se säilyy hyvänä neljä viikkoa, ja hän käy tarkalleen 4 viikon välein.

Tämän jälkeen kotiin suunnittelemaan vuoden 2019 juttuja. Mielestäni on tärkeää suunnitella mahdollisimman paljon etukäteen. Päivään kuului myös pikainen palaveri Reuzelin kanssa vuodesta 2019. Scumbassadoriksi pääsin tekemällä leikkausvideon ja lähettämällä kirjallisen hakemuksen. Merit Lõhmus Salon 24 –yrityksestä tiesi kuka ja millainen olen. Sovin kuulemma hyvin scumbassador-hommaan asenteeltani ja taidoiltani.

Päivään mahtui myös tietysti videopelejä sopivassa suhteessa työntekoon. Pelaaminen on mukavaa aivot narikkaan -hommaa ja myös sosiaalista. Pelaan paljon fps-pelejä (first person shooter). Tällä hetkellä graindaan Call Of Duty Black Ops 4 -peliä. Peli on äärimmäisen nopea tempoinen ja haastava.
Neljä päivää yksin kotona. Kuka minut ruokkii? Kuka pesee pyykit?

Tiistai 11.12. 
Kilpailu käyntiin

Tosiaan liikkeen synttäriviikko on käynnissä. Tapani mukaan liikkeeni viettää synttäriviikkoa erittäin vaatimattomasti. Viikkoon sisältyy kilpailuja, jotka liittyvät muihin yrityksiin, sillä Porissa on paljon valovoimaisia yrityksiä, jotka ansaitsevat shout-outteja. Miksi meuhkata vain itsestä somessa, kun voi puhua toisista ja tehdä hommasta mielenkiintoista.

Tänään alkaa kilpailu, jossa voi voittaa lahjakortit yhteen kampaamoon ja ravintolaan.
Työpäivän pituus on normaali kello 9-20. Illalla pikaruokapaikan kautta himaan pelaamaan. Pelien parissa pyörähtikin useampi tunti ja menin kello kolme nukkumaan.

Keskiviikko 12.12. 
Liikkeen synttärit

Ihan perus päivä kello 9-20 töissä tehden miesten hiustenleikkauksia ja parrantrimmauksia noin 15 kappaletta. Ihan vaan kunnollista ja tavallista tukkaa. Lukuun ottamatta yhtä poikkeusta: Yksi 19-vuotias poika leikkautti vyötärölle pitkän tukkansa lyhyeksi. Tässä tuli kiire. Aikaa meni vartti jo pelkästään konsultaatiossa ja tukan lyhentämisessä. Pojalle leikattiin rento slick back lyhyillä armeijaan sopivilla feideillä.

Halusin pitää päivän tavallisena, ei mitään some-meuhkaamista eikä edes kakkukahveja asiakkaille. Tein tämän valinnan tarkoituksella, sillä joskus pitää olla hiljaa. Pidän itsestäni ja liikkeestä yleensä niin paljon meteliä. On mukava välissä tehdä asiat toisin. Muutenkin tykkään tehdä asioita eri tavalla, kuin toiset yrittäjät. Tämän takia haluan olla ennemminkin asiakaskohtelija kuin palvelija.

Illalla piti lähteä kaljoittelemaan, mutta pelit veivät voiton. Taas runnottiin menemään jätkien kanssa aamu neljään.

Torstai 13.12. 
Radiohaastattelu ja miesten kosmetiikkaa

Aamupäivä tuli siivottua kotia, jotta vaimo ei tapa tullessaan matkalta kotiin. Siivouksen jälkeen vauhdilla tunnin radiohaastikseen Julle Kallion haastateltavaksi Radio Poriin. Haastattelussa käytiin läpi uraani ja elämänvaiheitani lapsuudesta tähän päivään. Oli erittäin mukavaa olla haastateltavana. Kerroin esimerkiksi konkurssistani, jonka koin urani alkuvaiheessa, ja miten pääsin siitä yli ja aloin rakentaa uraa uudestaan alalla.

Seuraavaksi shopille leikkaamaan muutamat asiakkaat. Asiakkaille taas vähän perinteisempää lookkia. Hiukset vähän pidempiä ja kammatumpia. Parrat bisnes-lookkiin, eli skarpiksi ja jämäkän muotoiseksi.

Illalla olikin Mengerie-ilta, jossa olin höpöttelemässä miesten kosmetiikasta ja niiden käytöstä. Mengerie-ilta oli paikallisen Deva lingeria -alusvaateliikkeen ilta, jossa esiteltiin naisten alusvaatteita ja koruja, joita miehet saivat ostaa lahjaksi vaimoilleen ja tyttöystävilleen. Iltaan eksyi mukavasti ukkoja.

Vaimo odottikin kotona Puolan tuliaisten kanssa. Paljon erikoisia karkkeja, minulle Star Wars aiheinen ”lelu”. Ilta menikin uuden lelun kanssa leikkien. Tänään ei pelattu pelien kanssa.

Perjantai 14.12. 
Vakkariasiakkaita ja tapaksia

Perjantaina olikin lyhyt päivä 9-19, koska olimme menossa vaimoni kanssa syömään tapaksia paikalliseen ravintolaan. Työpäivä oli aika tavallinen vakkarien täyttämä. Mitään suuria muutoksia ei tullut tehtyä, vaan paranneltiin niin kuin aina. En tykkää tehdä samanlaista, joten tarjoan aina mieluummin asiakkaille paranneltuja versioita. Kyllä huomaa, että joulu on tulossa. Ovesta parveili tiuhaan tahtiin lahjakorttien ostajia.
Vaimoni oli aikaisemmin ollut viettämässä pikkujouluja tässä illan tapas-ravinolassa ja saanut idean meidän yhteiselle tapas-illalle. Ruoka ei ollut erikoista, joten arvosana on ” kyllä sitä ennemmin söi kuin turpaansa otti”!

Lauantai 15.12. 
Tatuointipäivä

Lauantait teen normaalisti aina lyhyempinä joko kello 15 tai 17 asti. Työpäivä oli aika kiireinen, koska lahjakortin ostajat sekoittivat pakkaa aika paljon ja olin yksin töissä. Mitään spesiaaleja leikkauksia ei tullut tehtyä. Päivän erikoisuus oli pitkän matkan asiakkaat Turusta, Tampereelta ja Seinäjoelta.

Tällä kertaa vähän lyhyempi päivä riitti, koska illalla täytyi istua neulan alle. Tatuointeja otan yleensä kavereiltani, jotka majailevat ympäri Suomea. Tällä kertaa matka kävi Kokemäelle, jossa työskentelee Jyrke Savolainen. Hän on erikoistunut realistiseen skrätch-tyyliin, jossa on kauhuvivahteita. Tatuoinneista tuli itselle siinä kohtaa harrastus, kun lopetin välittämästä mitä muut ajattelevat minusta. Tänään minulle tatuoitaisiin Ville Valo reiteen. Ai miksi ihmeessä Ville Valo?! Siksi koska hän on Suomen suurin tähti. Innoittaja, joka tekee asiat omalla tyylillään. Hän ei kumartele ketään, vaan seisoo selkä suorana tekojensa takana. Pelon sekaisin tuntein istuin tuoliin. Jalat ovat olleet minulle kivuliaimpia paikkoja kuville, mutta tällä kertaa kaikki meni tosi nopeasti ja sopivalla kivulla.

Loppuilta meni tautointihorkassa.  Minulle nousee monesti kuume noin neljä tuntia tatuoimisen jälkeen. Huomenna aionkin viettää vapaapäivää