Musiikki on osa asiakasviihtyvyyttä
Musiikki asiakastiloissa on muutakin kuin viihdykettä. Parhaillaan musiikki vaikuttaa asiakkaan asiakaskokemukseen ja käyttäytymiseen. Äänimaailma voi toimia myös vahvana osana yrityksen brändiä. Musiikin soittamiseen asiakastiloissa tarvitaan kuitenkin aina lupa. Onneksi sen saa hankittua helposti yhdestä paikasta.
Parturi-kampaaja ottaa palkkansa tekemästään käsityöstä. Samoin musiikintekijä ansaitsee tekemällään ja esittämällään musiikilla. Musiikin tekijän on kuitenkin hankalampi kuin kampaajan vahtia sitä, että tehdystä työstä maksetaan korvaus: Kampaajalla asiakas pääsee harvemmin luikahtamaan ulos maksamatta. Hankkimalla yrityksellesi musiikin soittoon tarkoitetut luvat varmistat, että myös musiikin tekijä saa palkan työstään. Musiikin tekijänoikeusjärjestö Gramexin ja Teoston omistaman Musiikkiluvat.fi-palvelun kautta musiikkiluvan hankinta hoituu kerralla kuntoon ja lupamaksut ohjataan reilusti musiikin tekijöille, kustantajille, esittäjille ja tuottajille.
– Luvilla kerätty raha jaetaan 100-prosenttisesti Gramexille ja Teostolle, jotka näin turvaavat musiikin ammattimaisen tekemisen jatkossakin, GT Musiikkiluvat Oy:n toimitusjohtaja Harri Kaasinen kertoo yrityksen helsinkiläistoimistossa, missä tutkimukset musiikin vaikutuksesta on otettu konkreettisesti käyttöön. Yritys on tehnyt oman musiikkistrategiansa. Strategia tukee sitä mielikuvaa, mikä yrityksestä halutaan syntyvän.
– Yrityksen tulisi kaikessa tekemisessään ja kaikilla aisteilla tukea sitä mielikuvaa, minkä haluaa asiakkailleen yrityksestä syntyvän. Meillä musiikki on totta kai iso osa yrityksemme brändiä, Kaasinen kertoo.
Kaasinen onkin vahvasti sitä mieltä, ettei ole ollenkaan sama asia, mitä musiikkia yrityksessä soitetaan ja millä äänen voimakkuudella. Tätä mielipidettä tukevat monet tutkimukset musiikin vaikutuksesta asiakaskokemukseen ja ostotottumuksiin.
– Esimerkiksi musiikin temmon lasku kasvatti jyväskyläläisravintolassa jälkiruokien myyntiä yli 20 prosenttia! Kaasinen tietää.
Taustamusiikin temmon lasku kampaamossa ei kuitenkaan välttämättä johda kassan kilahteluun. Kaasinen korostaakin yrityksen yksilöllistä musiikkitarvetta.
– Ensin yrityksen kannattaa määritellä se, mitä haluaa olla ja mitä ei missään nimessä halua olla. Mitä lisäarvoa musiikki toisi yritykselle? Kuinka tehdä asiakaskokemuksesta ainutlaatuinen kaikilla aisteilla? Kun äänimaailman punainen lanka on määritelty, on yrityksen helpompi tehdä markkinointiin, sisustukseen, palveluun ja musiikkiin liittyviä päätöksiä, Kaasinen sanoo.
Musiikin soittamiseen tarvitaan lupa silloin, kun tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia soitetaan julkisesti. Julkiseksi musiikin käytöksi katsotaan musiikin soittaminen esimerkiksi yrityksen asiakas- ja henkilöstötiloissa sekä esimerkiksi taksissa. Lupa tarvitaan, vaikka musiikkia soittaisi omalta cd-levyltä, suoratoistopalvelulta, tietokoneelta tai radiosta.
– Tutkimustemme mukaan parturi-kampaamot ovat jo yrityksinä sellaisia, että siellä on mietitty erinomaisuutta, erilaisuutta ja omaa brändiä. Useasti kauneuden alan yritykset ovat jo miettineet sitä, millaisen äänimaailman he haluavat luoda asiakkailleen. Kampaamossa käynti on kokonaisvaltainen kokemus, mihin äänimaailma kuuluu vahvasti. Taustamusiikki vaikuttaakin vahvasti siihen, kuinka asiakas viihtyy ja haluaako hän tulla uudestaan, Kaasinen tietää.
– On myös fysiologisesti todistettu, että asiakkaan kuullessa miellyttävää musiikkia, lisää se kehossa endorfiinin eli hyvän olon hormonin määrää. Tämä mielihyvä syntyy juuri korvin erottuvasta taustamusiikista, joka parhaimmillaan peittää jopa yrityksessä syntyvää taustahälinää, Kaasinen lisää.
FAKTA:
Musiikkiluvat.fi -palvelun taustalla on GT Musiikkiluvat Oy, jonka Gramex ja Teosto perustivat kolmisen vuotta sitten. GT Musiikkiluvat vastaa näiden tekijänoikeusjärjestöjen taustamusiikkilupien myynnistä, markkinoinnista, laskutuksesta ja asiakaspalvelusta. Musiikkiluvat.fi-palvelun kautta yrittäjä pystyy hankkimaan kaikki taustamusiikkiin tarvittavat luvat kerralla.
Musiikkiluvan hankkiminen musiikin julkista soittamista varten on tekijänoikeuslakiin perustuva velvollisuus: Ilman asianmukaista lupaa tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia ei saa soittaa. jos musiikkilupaa ei ole ja musiikin käytöstä jää kiinni, lupa pitää maksaa siitä lähtien, kun musiikin käyttö on aloitettu.