Kampaajan työhyvinvointiin kuuluu hyvä ergonomia, mielen tasapaino ja fyysinen jaksaminen. Poimi käyttöösi asiantuntijoiden vinkit oman hyvinvointisi ylläpitoon!

Parturi-kampaaja seisoo pitkän päivän, kääntää ranteitaan ja kantaa harteillaan usein myös asiakkaan murheet. Hiusammattilaisen työ vaatiikin henkistä ja fyysistä jaksamista, joten oman hyvinvoinnin työkalupakkiin kannattaa ottaa monipuoliset välineet. Jututimme asiantuntijoita ergonomiasta, mielen hyvinvoinnista ja kehonhuollosta.

Ergonomiassa laatu luo laatua

Kun parturi-kampaajien kanssa ottaa puheeksi liikkeen kalusteet, ovat ne usein ”Hannulta”. On miehellä sukunimikin. Vuodesta 1986 asti kalusteiden parissa työskennellyt Hannu Kangas tiedetään ja tunnetaan alalla. Nykyinen toimisto-osoite on Helsingissä IdHAIRilla, jossa Hannu edustaa edelleen italialaista Maletti Groupia, kuten jo uransa alussa. IdHAIRin valikoimassa on myös muita laatukriteerit täyttäviä kalustebrändejä. Hannu kehottaa kalusteinvestointeja tekevää kampaamoyrittäjää luottamaan tunnettuihin merkkeihin ja välttämään massatuotettuja tuntemattomien valmistajien kopioita.

Parturi-kampaaja seisoo pitkän päivän, kääntää ranteitaan ja kantaa harteillaan usein myös asiakkaan murheet.

Hannu, mitä hiusammattilaisen päivittäisessä ergonomiassa tulisi ottaa huomioon kalusteiden suhteen?

Työntekijät ja asiakkaat ovat eri pituisia, joten siksi tarvitaan asiakastuolit, joiden istumakorkeutta voi säätää. Asiakastuolin muoto vaikuttaa siihen, miten lähelle tekijä pääsee asiakasta turhaan kurkottamatta.

Satulatuolin avulla kampaaja voi puolestaan tehdä pitkää päivää, kun saa lepuuttaa välillä omia jalkojaan.

Isot ulkonevat muodot ovat haitaksi ergonomialle. Pesupaikka, jossa allas on muodoltaan pyöreä tai suorakaiteen muotoinen, auttaa kampaajaa saamaan paremman pesuasennon eikä alaselkä rasitu. Pesupaikan tekee ergonomiseksi sisään päin koverrettu takareuna, korotettu takaosa ja altaan sisälle upotettu vesikaluste. Maletin valikoimassa on pesupaikkoja, joissa on lisäksi sähköinen jalkatuki ja hierontaominaisuus.

Miten asiakkaan viihtymistä voi lisätä kalusteiden avulla?

Pesupaikka on se istuin, jonka perusteella asiakas usein muodostaa mielipiteensä salongista ja sen palveluista. Spa-henkiset pesupaikat on suunniteltu asiakkaiden hemmotteluun ja rentoutumiseen. Pesupaikan avulla kampaamo voi erottautua takaamalla asiakkailleen nautinnollisen hetken, ja sitä kautta kehittää liikkeen imagoa ja mahdollisuuttaan lisätienesteihin. Myös pesupaikan katon estetiikalla on merkitystä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Cute Helsinki, Atmos Helsinki ja Bob Bangs Espoo.

Tärkeintä on kuitenkin kampaajan oma terveys. Kannattaa keskustella kalustehankinnasta asiantuntijan kanssa ja selvittää, onko hyvännäköinen kaluste itselle ergonominen. Kampaajalle paras ergonomia tuo myös asiakkaalle hemmottelua.

Marjo Jalonen on valmentanut Turun Seudun Hiusyrittäjien kahdeksan hengen tapahtumatiimiä, joka vastaa Turussa 13.9. pidettävien hius- ja kauneusmessujen järjestelyistä ja ohjelmistosta. ”Vaativan kokonaisuuden järjestäminen oman työn ohella vaatii valtavasti vastuunottoa ja sitoutumista, joten omasta ja tiimin jaksamisesta on pidettävä huolta. Valmennus voikin olla yksilövalmennuksen lisäksi myös tiimin valmentamista”, Marjo Jalonen kertoo.

Joustava mieli jaksaa paremmin

Taru Vienola opettaa Turun ammatti-instituutissa ja työskentelee Parturi-kampaamo Fresiassa Littoisissa. Pitkän uran tehnyt Taru Vienola rakastaa työtään, mutta on kohdannut myös ammatillisia haasteita. Lähes kaksikymmentä vuotta jatkunut kouluttajan työ päättyi 2019 ja sai hänet pohtimaan ammatti-identiteettiään uudelleen. Vuonna 2020 Taru sairastui vakavasti ja oli pitkään poissa työelämästä. Kun hän palasi töihin, kiireinen ja stressaava arki heikensi unen laatua. Käännekohta elämään tuli, kun kollega Marjo Jalonen ehdotti Tarulle mentaalivalmennusta.

– Olin aluksi skeptinen, mutta valmennus muutti ajatteluani kokonaisvaltaisesti. Se oli iso henkisen kasvun startti. Ammatillinen itsetuntoni vahvistui ja luotan nyt omiin kykyihini ja osaamiseeni. Sain myös konkreettisia keinoja ammatillisen ja henkilökohtaisen itsetunnon ylläpitämiseen sekä vahvistamiseen, unen parantamiseen ja helpompaan nukahtamiseen. Valmennus toimii jokaisella elämän alueella sekä ammatillisen että henkilökohtaisen henkisen kasvun kehittämisessä, Taru kertoo.

Mentaalivalmennus toimii jokaisella elämän alueella sekä ammatillisen että henkilökohtaisen henkisen kasvun kehittämisessä.

Tarua valmentanut Marjo Jalonen on itsekin kampaaja, ja ammatin haasteet ovat tulleet hänelle tutuiksi nelikymmenvuotisen työuran aikana. Hänellä on nykyisin oma kampaamo Lilla Frissan, vanhoilla kotikonnuilla Paraisilla, jonne hän palasi muutama vuosi sitten. Marjo valmistui Espoon Solvallan Urheiluopistolla järjestettävästä koulutuksesta Folkhälsanin mentaalivalmentajaksi. Opiskelu kesti kaksi vuotta. Mentaalivalmennuksen sijaan Marjo kutsuu valmennusta mieluummin mielen- ja elämäntaitojen valmennukseksi.

– Parturi-kampaajan työ on työskentelyä toisen ihmisen hyvinvoinnin hyväksi. Työ on sekä fyysisesti, emotionaalisesti että mentaalisesti kuormittavaa. Kampaaja on monitaituri hiusten suhteen, mutta myös asiakkaan “mentori” ilossa ja surussa. Kampaajan on osattava toimia erilaisten persoonien kanssa, oltava empaattinen ja kannustava sekä luotettava ja joustava. Kampaajan olisi hyvä olla myös riittävän rohkea ja arvostaa omaa ammattitaitoaan.

Marjo on valmentanut jo useita kampaajia, jotka ovat toivoneet tukea muun muassa arjessa jaksamiseen, tärkeisiin tapahtumiin valmistautumiseen tai esiintymisjännityksen karkottamiseen. Marjo vertaa oman mielen valmentamista lihaskunnon treenaamiseen, jossa tärkein tekijä ihminen itse. Pitäähän kuntosalillakin jokaisen nostaa painot ihan itse.

– Itsetuntemuksen lisääntyminen on suora tie itsetunnon vahvistumiseen, Marjo summaa.

Marjo muistuttaa, että palautuminen on kampaajan työssä ensisijaisen tärkeää, jopa hyvinvoinnin kulmakivi. Fyysisen kuormituksen jälkeen palautuminen on tutumpaa, mutta sitä tarvitaan myös mentaalisen ja emotionaalisen kuormituksen jälkeen.

– Lepoa mielelle voi olla esimerkiksi luonnossa liikkuminen, jatkuvan suorittamisen tauottaminen ja hiljaisuudesta nauttiminen.

Avuksi voi ottaa esimerkiksi ääniaaltojen tai rauhoittavan musiikin kuuntelemisen, meditaatio- ja hengitysharjoitukset, päiväkirjan tai tajunnan virran kirjoittamisen. Myös pienet minitauot ja venyttely päivän mittaan auttavat palautumisessa.

– Joskus pienet hetket itseä varten tekevät ihmeitä ja auttavat ymmärtämään ja hahmottamaan oman jaksamisen rajoja, Marjo toteaa.

Entä mitä Taru Vienolalle kuuluu nyt, kun mentaalivalmennuksesta on vierähtänyt jo lähes vuosi?

– Minulla on sellainen olo, että voin viedä asiakaspalvelun toiselle tasolle. Kuuntelen ihmisiä eri herkkyydellä ja voin jakaa heille omia kokemuksiani. Pystyn myös suodattamaan ja prosessoimaan ikävät asiat. Koen seisovani tukevasti omilla jaloillani, Taru toteaa.

Fyysisen kuormituksen jälkeen palautuminen on tutumpaa, mutta sitä tarvitaan myös mentaalisen ja emotionaalisen kuormituksen jälkeen.

Fyssarin vinkit kampaajille

Fysioterapeutti Mikaela Lönnqvist työskentelee EasyFit-ketjun Helsingin Ruoholahden toimipisteessä Personal Trainerina. Ammattitutkinnon lisäksi hän on suorittanut lisäkoulutuksia perehtyen muun muassa lantion/lonkan, polven, nilkan ja jalkaterän alueisiin. Käytännön kokemusta hänelle on karttunut usean vuoden verran myös HUSin ortopedian ja traumatologian osastoilta. PT-työn rinnalla hän toimii myös fysioterapeuttina ja hierojana.

Vuosien varrella Mikaela Lönnqvist on auttanut useita kampaajia sekä julkisen sairaanhoidon puolella että yksityisasiakkaina. Mikaela tietää, että kampaajan salainen ase jaksamiseen on ”vahva kroppa”.

Mikaela, millaisia fyysisiä haasteita kampaajat kohtaavat työssään?

Työnkuvassa haastavia tekijöitä ovat pitkään jaloillaan oleminen ja käsillä tekeminen eri asennoissa, joissa ergonomia ei välttämättä aina toimi. Kampaajilla tyypillisiä ovatkin käden alueen rasitusvaivat, kuten rannekanavan tai jänteiden vaivat. Myös olkapäät kuormittuvat staattisista asennoista. Lisäksi seisomatyössä alaselälle ja jalkaterille tulee paljon kuormitusta.

Muistilista arjessa jaksamiseen:

1. Panosta ranteiden asentoon työskennellessä. Etenkin staattisissa liikkeissä, pidä rannetta neutraalissa (suorassa) asennossa.
2. Pidä tarpeeksi taukoja työpäivän aikana.
3. Hyvät ja mukavat jalkineet työkenkinä ovat tärkeät seisomatyössä.
4. Hyvä fyysinen kunto, jota ylläpidät monipuolisella liikunnalla. Tee arkiliikunnan lisäksi kokonaisvaltaista harjoittelua, joka sisältää kehonhuoltoa, voimaharjoittelua ja kestävyysliikuntaa.

Vinkkejä tärkeimpien lihasryhmien treeniin:

1. Yläselkä: Soutuliike kuminauhalla tai kuntosalilla alataljassa. Alkuasennossa kädet edessä ja selkä suorana. Vedä kyynärpäät vartalon viereen, jolloin lapaluut liikkuvat lähemmäs toisiaan. Palauta sitten hitaasti alku asentoon.
2. Keskivartalon hallinta: Etenkin syvät lihakset auttavat seisomatyössä. Ojenna selinmakuulla kädet ja jalat kohti kattoa. Voit varioida liikkeen oman tasosi mukaiseksi: pidä polvet koukussa tai suorana, liikuta vain jalkoja, vie vastakkaista jalkaa ja kättä alas, tai vie jalkaa kohti lattia ja nosta takaisin ylös. Tärkeintä, että pidät alaselän lattiassa.
3. Pohje: Nouse päkiöille kahdella jalalla. Laske hitaasti alas.
4. Ranteen/käsivarren vahvistaminen: Tee liikkeet käsipainoilla tai kuminauhalla. Istu ja aseta käsi reiden päälle, ranne polven yli, niin että rystyset osoittavat kohti kattoa. Nosta rystysiä ylöspäin. Tee liike myös toiseen suuntaan: käännä kämmen kohti kattoa ja nosta sitten näin ylöspäin.