Kadonneen motivaation metsästys
Näyttää tavalliselta.
Kampaamo Katajanokalla on hyvin siisti. Ja uusi. Nuoria ihmisiä on tilassa kymmenkunta ja he tekevät työtään rauhallisesti. Asiakkaatkin näyttävät nuorilta. Puhe on vaimeaa. Joku keittää takahuoneessa kahvia, nuori tyttö istuu vastaanottotiskin takana ja puhdistaa pyöröharjaa.
Pesupaikalla nautiskelee silmät puoliummessa Katja Dolapci, vaalennusasiakas. – Riinan ote on aivan ihana, hän huokaisee. – Näkee, että ei ole enää vasta-alkaja. Eikä Riina Savolainen olekaan. Hän on harjoittelunsa suorittanut ja jo ammattiin valmistunut parturi-kampaaja.
Missä me olemme?
Olemme WS Academyssa, opetuskampaamossa, jollaisia on harvassa.
– Aivan liian harvassa, sanoo Iris Mäkelä, toinen vastuuohjaajista ja kampaamon vetäjistä.
– Elän toivossa, että vastaavia saataisiin myös muualle.
IRIS JA RIINA ovat ammattilaisia, kaikki muut WS Academyn työntekijät ovat parturi-kampaajaharjoittelijoita. Parhaimmillaan heitä on kerrallaan harjoittelussa 18.
Heidät on lähettänyt Stadin Ammattiopisto, jonka kautta valmistuu joka vuosi noin 100 uutta parturi-kampaajaa.
JOKAISELLA HARJOITTELIJALLA on omanlaisensa tarina. Osa on päteviä ja pärjääviä, mutta osa uhkaa vaihtaa alaa tai keskeyttää. Koulu ei kaikille aina maistu. Motivaatio saattaa olla kateissa.
Yhdellä voi pettää talous tai kotiolot, toisella terveys tai kolmannella vetävät kaverit muualle. Neljäs voi olla nepsy ja tarvitsisi enemmän aikaa. Ei ole vain yhtä tapaa pudota kelkasta. Mutta jos on pudotakseen, suurin osa putoaa jo ensimmäisen lukuvuoden aikana. Sen jälkeen tahti hiljalleen rauhoittuu.
WS Academy pyrkii tarjoamaan laadukkaan harjoitusympäristön kaikille, mutta myös osaltaan estämään keskeyttämisiä ja rohkaisemaan työelämään. Toiminta on osoittautunut menestyksekkääksi.
Iris Mäkelä (vas) ja Riina Savolainen ovat ylpeitä Helsingin kaupungilta saamastaan tunnustuksesta Yrittäjyyskasvatuksen kumppanina toimimisesta. WS Academyn kantava idea on nimenomaan koulun ja yrityksen välinen yhteistyö.
YKSI PAIKALLA olevista harjoittelijoista kertoo kakkosvaihtoehto-tarinan: Hän oli pannut hakuvaiheessa ykkösvaihtoehdoksi kosmetologin ja kakkoseksi parturi-kampaajan, ja pääsi kakkoseen. Innostus hiusalaan ei kuitenkaan ole syttynyt niiden kahden vuoden aikana, jotka jo ovat takana. Aluillaan on kahden ja puolen kuukauden harjoitteluvaihe ja nuori nainen odottaa ”ihmettä”.
– Saattaa se motivaatio löytyäkin. Asenne on hyvä ja työn jälki paranee joka päivä, kiittelee Iiris ujona vieressä hymyilevää nuorta naista.
Toinen harjoittelija rohkaistuu kertomaan harkinneensa opintojen keskeyttämistä ”koko ajan”.
Kysymykseen ”Millä tavalla opetus on hänen mielestään pielessä?” hän vastaa ”Liikaa väkeä, liian vähän aikaa”. Opetuskampaamossa sen sijaan tukea on aina saatavilla ja oppiminen tuntuu konkreettiselta, tässä ja nyt.
”Asiakkaalta vaaditaan hieman joustoa. Aikaa kuluu enemmän, mutta toisaalta hinta on esim leikkuussa pari kymppiä halvempi” (Asiakas).
”Kuka se on se joku, jonka pitäisi tehdä jotain?”
Ajatus yhteistyöstä oppilaitosten kanssa on alun pitäen Iriksen.
– Minulla oli liike Katajanokalla ja tarvitsin kroonisesti lisää henkilökuntaa. Tilanne on tuttu monelle yrittäjälle.
– Samaan aikaan käytiin keskustelua miten surkeaa on, että niin moni nuori jättää kampaajaopintonsa kesken ja miten ”jonkun pitäisi tehdä jotakin”, jotta nuoria saataisiin lisää alalle.
– Alkoi harmittaa. Päätin yrittää tehdä jotain. Ajatukseeni värvätä keskeyttäneitä tai keskeytysuhan alla olevia, mutta muuten lupaavia opiskelijoita harjoittelijoiksi, ei alkuun uskottu. Ainoa, joka uskoi oli Tiina Syrjälä, Stadin Ammattiopistosta. Tiina sanoi, että ”Kokeillaan”, ja olen siitä kiitollinen. WS Academy on toiminut nyt kaksi vuotta.
– Laajentaisin nopeasti eteneville oppilaille omat ryhmät ja enemmän tukea tarvitseville oman polun. Nuoret ei jaksa junnata (Riina Savolainen PK-opetuksesta).
”Nuoret eivät käytä luottamusta väärin”
Iriksen kantavana ajatuksena on antaa nuorten tulla kuulluiksi. Näyttää konkreettisesti mitä työ on ja miten luodaan avointa työkulttuuria, osoitetaan luottamusta ja miten kaikesta – myös rahasta ja tilinpäätöksestä voidaan ja pitää puhua suoraan.
Neljän pojan äidillä, Iris Mäkelällä on itsellään parturi-kampaajakoulutus, mainostoimistotaustaa sekä kansainvälistä työkokemusta. Hän on tottunut strategiapuheeseen ja näkee mielellään asioissa ison kuvan.
– Toivoisin että toimintamme laajenisi. Ehkä muillekin aloille. Suomi on menossa kohti kovenevia arvoja ja taas ehkä kohti lamaa. Jos ei hommia korjata nyt, ollaan vaikeuksia. Joka tapauksessa maahan tarvitaan lisää yrittäjiä. Muutama uusi tulee näistäkin nuorista.
– Ainakin olen yrittänyt tehdä asialle jotain.
– Nuoret vastaavat luottamukseen olemalla luottamuksen arvoisia. Täällä he toimivat itsenäisesti, tekevät ostoksia ja käteiskassa on avoin. Kukaan ei ole käyttänyt luottamusta väärin näiden kahden vuoden aikana, enkä usko että käyttääkään, sanoo Iris.
”Nuorin harjoittelija on 17 v. suomalainen nainen ja vanhin 49 v. jamaicalainen mies. Kukaan ei ole keskeyttänyt. ”
”Kampaajaksi sittenkin”
Iriksen työparina WS Academyssa toimii Riina Savolainen. Heistä toinen pyrkii olemaan aina paikalla nuorten harjoittelijoiden tukena ja oppaana, kun tukea tarvitaan.
Riina on kauneusalan moniosaaja. Meikkaaja-maskeeraa- ja, kosmetologi ja nyt viimeisimpänä parturi-kampaaja.
– Aloitin pk-opinnot korona-aikaan ja odotin niiltä paljon. Kuuden kuukauden kuluttuakin vielä mietin että Milloin tämä alkaa? Ei alkanut. Vaikka kävin töissä ja minulla olisi ollut aikaa ja tiedonhalua, tarpeisiini ei vastattu.
– Ymmärrän hyvin motivaationsa kadottaneita ihmisiä. Olivat syyt sitten mitkä tahansa.
– Kun olin jo julistanut, että minusta ei ikinä tule parturi-kampaajaa, koulu lähetti minut WS Academyyn. Mieli muuttui. Tajusin täällä, että kampaaja voi tehdä muutakin kuin kampaamista ja liiketyötä. Minua kiinnostaa yhteydenpito ja vaikuttaminen ja toimin oikein mielelläni lähettiläänä koulun ja käytännön välissä.
Vahvistaakseen työpaikkaohjaajan osaamistaan Riina Savolainen suoritti Hius- ja kauneudenhoitoalan EAT:n tutkinnon osana Työpaikkaohjaajana toimimisen jakson, 30 osp.
– Olen tajunnut, että opettajat haluaisivat tehdä työtään enemmän ja paremmin. Ongelma on resursseissa ja organisoinnissa. Toimintoja on jouduttu ulkoistamaan. Tästä opetuskampaamot ovat yksi esimerkki. Löytyy uusia toimintatapoja. Osa jää käyttöön, osa ei.
– Kampaajaksi ei opi kuitenkaan koulussa piilossa. Matalan kynnyksen oppimispaikkoja tarvitaan lisää, sanoo Riina.