Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on valvonut vuosien 2018 – 2019 aikana tehostetusti microblading-palveluiden turvallisuutta Suomessa. Laajassa valvontaprojektissa on haluttu selvittää, millaisia turvallisuuskäytäntöjä alalla on. Valvonnassa tarkastettiin 37 palveluntarjoajaa sekä tehtiin 30 turvallisuusasiakirjatarkastusta. Puutteita löytyi etenkin lakisääteisissä asiakirjoissa ja ymmärryksessä siitä, mitä käytetyt väriaineet sisältävät. Vastuullinen tekijä ottaa selvää käyttämistään väreistä ja perehdyttää asiakkaan huolellisesti ennen ja jälkeen toimenpiteen.

Microbladingissa väripigmentti viedään kulmakarvojen alueen ihon pintakerrokseen ohuilla terillä. Kestomeikin sijaan voidaan puhua kosmeettisesta tatuoinnista. Tukes katsoo, että microbladingiin liittyy vastaavia riskejä kuin tatuointeihin. Palveluntarjoajan on siksi laadittava palvelusta turvallisuusasiakirja eli kirjallinen kuvaus siitä, kuinka palvelun turvallisuus on järjestetty. Monelta toimijalta turvallisuusasiakirja puuttui kokonaan tai se oli puutteellinen.

– Turvallisuusasiakirjan olemassaolon lisäksi tärkeää on, että palveluntarjoaja hyödyntäisi asiakirjaa. Turvallisuusasiakirja on erinomainen työkalu turvallisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen, joten se kannattaa laatia huolella, sanoo ylitarkastaja Annina Nyholm.

Kartoita terveystiedot ja kerro riskit

Lain mukaan kuluttajalle on annettava kaikki palvelun turvallisuuden kannalta olennaiset tiedot. Palveluntarjoajan on myös varmistuttava siitä, että palvelu ja siinä käytettävät aineet ovat asiakkaalle turvalliset. Microblading-kulmien tekijän pitää kartoittaa asiakkaan esitiedot, kertoa palvelun riskeistä ja ohjeistaa jälkihoidossa. Kun asiakkaan terveystiedot ennen hoitoa käydään läpi, on syytä kysyä tarkentavia kysymyksiä. Asiakkaan ei voida olettaa ymmärtävän, mitkä tiedot ovat olennaisia kertoa.

– Tekijän on tärkeää ymmärtää, miksi jotain tehdään niin kuin tehdään. Miksi jokin sairaus tai lääkitys on este, miksi työjärjestys on tietynlainen, miksi tuotteita käytetään juuri tietyllä tavalla, ja miksi jälkihoito-ohjeiden noudattaminen on välttämätöntä, korostaa Nyholm.

Valvontaprojektissa tarkistetut esitieto- ja sopimuslomakkeet olivat pääasiassa kattavia ja informatiivisia. Monet kouluttajat ovat laatineet valmiiksi merkkikohtaiset asiakassopimukset ohjeineen. Mahdollisessa onnettomuus- tai reklamaatiotilanteessa riittävä dokumentaatio on sekä tekijän että asiakkaan etu.

Pigmentointiväri voi sisältää nikkeliä

Palveluntarjoajien ymmärrys pigmentointivärien sisältämistä kemikaaleista vaihteli. Pigmentointi- ja tatuointivärit eivät ole kosmetiikkaa, vaan niitä säätelee EU:ssa kemikaalilainsäädäntö. Osa väreistä sisältää metalleja, esimerkiksi pigmenteissä sallittua väriainetta rautaoksidia. Rautaoksidista voi vapautua ihoon nikkeliä, joten nikkelille allerginen henkilö saattaa saada rautaoksidia sisältävästä väriaineesta reaktion. Kun väri on laitettu ihoon, voivat sen sisältämät aineet aiheuttaa oireita pitkään.

Palveluntarjoajan pitäisi kartoittaa nikkeliallergia esitietolomakkeessa ja tietää, minkälaisissa väriaineissa nikkeliä tyypillisesti esiintyy. Jos asiakkaalla on paha nikkeliallergia, kannattaa microblading-kulmat jättää tekemättä, kokeilla väriainetta ensin pienelle alueelle tai valita sellainen väriaine, joka ei sisällä nikkeliä.

Palveluntarjoaja vastaa myös antamistaan ohjeista. Kannattaa muistaa, että lääkeneuvontaa voi antaa vain terveydenhuollon ammattihenkilö, vaikka kyseessä olisi reseptivapaa valmiste.