Noin 2,5 vuotta takana alan opiskelua ja valmistumiseen alle 200 päivää. Eli voin sanoa, että tietää mitä parturi-kampaajaksi opiskelu tarkoittaa.
Itselläni käsitys kampaajaksi opiskelustani on muuttunut ihan täysin. On todella hyviä positiivisia asioita ja sitten niitä ei niin kivoja asioita mitä on matkalle tullut. Sen voin sanoa, että kenelläkään varmasti alan opiskelu ei ole ollut vain upeiden kuvien ottamista lopputuloksista vaan töitä on jouduttu tekemään sen eteen.
Oli hauska miettiä oman opiskelun aloittamista kun luuli kaiken olevan itsestään selvyyksiä mutta ei se niin selvää ollutkaan.
Kaiken aloittaminen
Alussa kouluun saapuessa kuvittelin, että koulussa alettaisiin heti tekemään asiakkaita ja kaikki osaisivat värjätä ja leikata. Mutta ei. Aina uuden asian opettelu aloitettiin teorialla, mikä saattoi olla jokseenkin mielenkiintoista, mutta välillä todella tylsää ja raastavaa ja olisi vain tehnyt mieli osata suoraan tehdä niinkuin ammattilaiset.
Kun teoriasta siirryttiin käytäntöön kaikki ei ollutkaan niin helppoa mitä kuvitteli. Olo oli kuin olisi ollut peukalo keskellä kämmentä. Saksien kädessäkin pitäminen tuntui hankalalta, vaikka olisi luullut, että se olisi ollut päivänselvä asia. Lopputuloksista ei todellakaan tullut samanlaisia kuin kampaajien Instagram-portfolioissa! Ja ilman opettajan läsnäoloa tuntui, että omista asiakkaista olisi tullut melkeinpä kaljuja kun tarpeeksi päätä olisi kyninyt… Monet itkut on itketty, mutta kaikesta on selvitty ja aina on päässyt lopulta antamaan näytöt eli osaamisensa tietyllä aihealueella. Eli kärsivällisyyttä ja harjoittelua vaaditaan todella paljon.
Tällä hetkellä lähes kaikki teoria ja kirjallinen osuus opinnoista on takana, eli enää jäljellä ovat käytäntö ja kokemus. Ajan mittaan on löytynyt omia vahvuuksia ja heikkouksia, joista saattaa itsekin olla hämmästynyt.
Kun saavuin alalle, sanoin että en ikinä rullaa permanenttia tai leikkaa miesten hiuksia koska “se on ihan tyhmää”… Eipä olisi kannattanut sanoa vaan kokeilla ensin. Itselle permanenttien rullaus on todella mukavaa näpertelyä ja niitä on tullut rullattua muutamia hyvällä mielellä ilman pahempia tuskan hikiä.
Samoin kun jokusen kymmentä miesten hiustenleikkuuta on takana, voin todeta että se ei ole niin kamalaa. Nopeita ja simppeleitä töitä mukava toteuttaa.
Ajattelin koulun aloittaessani, että kampaukset on ihan mun juttu ja varmasti rakastan väkertää niitä. Mm. liittyisin kilpailukerhoon ja saisin siitä uran itselleni, vahvuutena kampaukset ja naisten hiukset. Ja niin kuin arvata saattaa, se ei ollutkaan se oma juttu.
On todella jännä huomata, miten omaltakin luokalta tietyt ihmiset ovat niin sanotusti jo nyt “erikoistuneet” tietyille osa-alueille, mihin eivät olisi ikinä uskoneet ensimmäisen vuoden puheiden perusteella.
Työnteko ja oppiminen palkitsee
Oli työt sitten helppoja tai vaikeita, niin kyllä se onnistumisen fiilis, kun asiakas lähtee tyytyväisenä penkistä ja upeilla hiuksilla niin on se vaan hyvä tunne. Tietää, että osaa ja näkee itse oman kädenjälkensä heti. Oppiminen siis kannattaa!
