Rainer Nymanin muistokirjoitus: Rohkea visionääri mullisti kampaamokulttuurin ja toi uutta ajattelua hiuskuvauksiin
Hannu Kallio 1963-2025 in memoriam
Hiusmuotoilija Hannu Kallio kuoli 61-vuosinkiläisessä hiusyhdistyksessä, jonka jäseneksi mies pyytiaana pitkäaikaiseen sairauteen kotonaan Helsingissä 10.2.2025. Hän oli syntynyt Tampereella 2.8.1963.
Valkeakosken ammattikoulussa parturi-kampaajaksi opiskellut Kallio avasi yhdessä Pekka Röppäsen kanssa vuonna 1985 Face-kampaamon Helsingin Viiskulmaan. Salonki mullisti kaiken siihen mennessä totutun kampaamoetiketin ja antoi asiakkaille luvan rentoon ”hengailuun” yhdessä tekijöiden kanssa. Visuaalinen ilme käyntikortteineen ja logoineen teetettiin graafikolta Helsingin parhaasta mainostoimistosta. Yritysautoiksi liisattiin muutama musta Mersu, joiden oviin teipattiin isolla Facen logo. Elettiin citykeskeistä juppiaikaa, joten ajan mukaan vanhan jugendtalon kivijalassa sijainnut muotikampaamo oli väritykseltään kokomusta lattiaa myöten. Kampaamotilan kruununa toimi keskellä tilaa korokkeella seissyt violetti flyygeli. Omistaja itse pukeutui trendikkään Ibiza-henkisesti mustaan ”kaapuun” ja näyttäviin mustiin pillerihattuihin ja turbaaneihin. Hiukset oli blondattu täysvalkoisiksi. Samaa tyyliä toteuttivat myös muut Facessa työskentelevät. Mieskampaajatkin mustasivat silmänsä ja kulmansa ja käyttivät kiiltopuuteria – järisyttävää! Kampaajat erottuivat tyyleillään helsinkiläisestä katukuvasta. Ei mikään ihme, että Facesta muodostui pian Helsingin ykköskampaamo, jossa kävivät niin muotiväki, julkkikset kuin asiakkaat, jotka halusivat rohkeaa ja massasta poikkeavaa lookia. Myös sen ajan media, joka ennen somea tarkoitti sanoma- ja aikakauslehtiä, rakastui ja hypetti uudenlaista kampaamoa, jollaista ei ollut nähty. Face oli myös ensimmäisiä kampaamoja, jossa 80-luvulla tehtiin paljon ja jonoon asti hiuspidennyksiä. Lisäksi Hannulla ja Pekalla oli työnjako, joka oli uutta Suomessa: Hannu leikkasi ja Pekka värjäsi.
Hannu Kallion nimi ja lahjakkuus huomattiin myös helsinkiläisessä hiusyhdistyksessä, jonka jäseneksi mies pyydettiin. Tästä ilahtuneena Hannu pisti liikkeeseensä pystyyn hiusmuotinäytöksen, jossa yhtenä mallina oli sen ajan kohujulkkis Hantta Krause, jonka räiskyvän hiustyylin takana (myös televisiossa) Kallio toimi muutenkin. Yhdistyksen johtokunta tuli katsastamaan uuden jäsenehdokkaan näytöstä, joka Facen persoonalliseen tyyliin oli ennen kokematon. Blondattuja ja sysimustia hiuksia ja psykedeelistä muotia sen ajan punkahtavalla musiikilla tarjonnut näytös aiheutti kirjaimellisesti yhdistysrouville järkytyksen. Ei siitä syystä, että Hannu olisi ollut huono hiusammattilainen, vaan sen takia, että yksi flyygelin päällä poseeraavista naisoletetuista malleista oli mies! Nyt reaktio tuntuu tunkkaiselta, mutta silloin sitä perusteltiin liian rohkeana liitettäväksi yhdistyksen nimeen. Hannun järjestökiinnostus loppui siihen.
VIISKULMALAISEN KAMPAAMON maine kiiri ja kasvatti kysyntää ja Hannu avasi Pekan kanssa toisen Facen Fredrikinkadulle, mutta se suljettiin muutaman vuoden toiminnan jälkeen. Face muutti 90-luvulla ensin Kasarmikadulle ja sitten uusiin rakennettaviin tiloihin Kämp Gallerian toiseen kerrokseen, jossa seinän kokoiset ikkunat avasivat hienon näkymän Espan puistoon. Hannu sai itse suunnitella alusta lähtien 100-neliöisen kampaamotilan ja siitä tulikin moderni, valoisa ja luksusmainen liike pähkinäpuulattioineen. Liike poikkesi paljon aiemmasta mustanpuhuvasta avantgardistisesta miljööstä. Hannu Kallion minimalistinen tyyli ja laadukkuuden vaade kaikessa näkyivät myös hänen omassa kodissaan. Hän olisi menestynyt erinomaisesti myös sisustussuunnittelijana.
Face oli myös tiettävästi ensimmäinen kampaamosalonki, jossa asiakas halutessaan sai hiustenhuollon yhteydessä lasillisen samppanjaa tai suolaista syötävää – seinänaapurina kun oli edelleen toimiva ravintola Strindberg, joka sittemmin laajensi tilojaan Facen paikalle.
”Uuden” Facen imagoa kuvasi erinomaisesti se, että liikkeen ikkunoiden alle oli usein pysäköity (monesti sakko- lappu ikkunassa) kiiltävä ja tyylikäs Jaguar, jonka omistajan, Marimekon Kirsti Paakkasen luottokampaaja Hannu oli. Miehen statuksen nousu näkyi myös siinä, että sen ajan suomalaisen muotiraamatun Glorian päätoimittaja Riitta Lindegren tilasi vuosittain laadukkaat hiusmuotikuvat Hannu Kalliolta. Hiuskuvia hän teki tilauksesta myös Helsingin Sanomien Kuukausiliitteelle ja Kauneus & Terveys-lehdelle. Facen nousu ja muutos katumuotikulttuurin -kampaamosta sosieteetin luksussalongiksi tapahtui vuosikymmenessä, joka kertoo Hannu Kallion omasta eteenpäin katsovasta luonteesta. Taaksepäin ei kaipailtu.
HANNU KALLION lahjakkuus visionäärinä näkyi monessa. Hän eli aina ajan hengessä, vuosikymmenestä toiseen. Ammatillisen osaamisen ydin oli vahvassa jatkokouluttautumisessa. Hän opiskeli lähes vuosittain Vidal Sassoon Academyssä Lontoossa. Hiusguru Vidal Sassoonin (1928-2012) geometriset leikkuuopit olivat hänen osaamisena intohimo ja selkäranka. Itse maestron Hannu tapasi kasvokkain muutamia kertoja ja pääsi kertomaan ihailunsa. Kallio kävi hakemassa innoitusta myös London College of Fashionista. Hannu rakasti huippumuotia, oli kyseessä haute couture-vaateteollisuus tai sen suunnittelijat, nimekkäät mallit ja aikakauslehdet. Hänen salongissaan tarjottiin jo 1980-luvulla luettavaksi tuoreimmat Voguet, Ellet, Marie Clairet ja muut nimekkäät kiiltäväpintaiset kansainväliset julkaisut, jotka erosivat Suomessa totutusta lehtitarjonnasta kampaamoissa.
Hannu Kallio solahti osaamisellaan ja vahvalla innollaan hyvin pian suomalaiseen muotimaailmaan. 1980- ja 90-luvuilla vuotuiset kevään ja syksyn Vatevat ja lukuisten muiden tahojen muotinäytösten hiukset olivat usein Hannu Kallion ja Face-tiimin kädenjälkeä. Hannun yhteistyö Laila Snellmanin Paparazzi -mallitoimiston kanssa poiki yhteistyön, joka jatkui vuosikymmeniä. Hannu suunnitteli ja toteutti malleille tarvittavat muodonmuutokset tarkalla silmällään. Aikansa huippumalli Angelika Kallion lyhyeksi leikatut hiukset nousivat aikoinaan lööppeihin asti. Samoin yhteistyö muotitaiteilija Jukka Rintalan kanssa oli hedelmällistä.
Erityisen innostunut Kallio oli hiusmuotikuvien tekemisessä ja niissä hän olikin maailman huippua. Hannun tapaan missään ei säästelty, kun ryhdyttiin hommiin. Kuvaajiksi kelpasivat vain parhaat, kuten muun muassa huippukuvaajat Matti Hietala, Lauri Eriksson, Pauli. Mallit tietenkin Paparazzista ja kampaajat omasta tiimistä. Luottomeikkarina toimi vuosien ajan tammikuussa edesmennyt Janne Suono. Asut Hannu valitsi huolellisesti joko Jukka Rintalalta tai Kaarina Kivilahden boutiquesta, mistä löytyi Lagerfeldia, Versacea ja Guccia. Vahvana yhteistyökumppanina kuvienkin teossa kaikki vuodet toimi Wella Professionals.
Hannun perfektionismi kuvien työvaiheissa näkyi jokaisessa osa-alueessa; mallin pikkurillin asennosta aina sähköistyneen irtohiuksen heilumiseen, puseron tai jakun pienestä rypystä silmäripsivärin paksuuteen. Kaikkia detaljeja työstettiin tarkkuudella ja niiden korjaamiseen käytettiin säästämättä aikaa.
Täydellisyyden tavoittelussa Hannu oli omaa luokkaansa. Yhden kuvasarjan hän teki vuokraamalla sviitin Pariisin luksushotelli George V:stä, palkkasi Suomesta kuvaajan ja mallit ja meikkaajan ja lennätti heidät Ranskaan. Siellä syntyi hänen kaunein kuvasarja. Malleina olivat sen ajan suomalaishuiput, muun muassa Angelika Kallio ja Vera Jordanova. Panostukset kannattivat ja tulokset olivat sitten sen mukaisia. Hannun kuvasarjat julkaistiin vuosikymmenten aikana kansainvälisissä hiusmuotilehdissä, etenkin alan vanhimman ja laajimman Hairdressers Journalin sivuilla ja kansissa. Lisäksi kuvasarjat pääsivät kansainväliseen jakeluun muun muassa American Salon-, HairFlair-, Hair Now!-, Peluquerias-, Hair&Beauty- ja L’Officiel France -lehdissä. Tällaiseen maailmanlaajuiseen suosioon ei ole yltänyt kukaan ennen tai jälkeenkään Hannu Kallion.
Tästä ja monivuotisesta yhteistyöstä kuvien teossa Pinni-lehti myönsi hiustaiturille Kultakampa -mainepalkinnon vuonna 1996. Hannun kuvat nähtiin usein Pinnin kansissa 1990- ja 2000-luvuilla. Vuonna 1996 Pinni tilasi Hannu Kalliolta ja Risto Heliniltä yhteisnäytöksen Tampereen Hiusfestivaaleille ja loppuunmyydyn näytöksen juonsi Laila Snellman.
TUNSIN HANNU Kallion 40 vuoden ajan. Ihmisenä Hannu Kallio oli karismaattinen, kohtelias ja huumorintajuinen. Asiakastapaamisissa hän oli ainutlaatuinen. Hän osasi konsultoida ja myydä visionsa asiakkaalle niin, että tämä koki hiusmuutoksen, jollaista ei olisi osannut itse sanoiksi pukea. Hannun visuaalisuus ja käden jälki olivat aina kaunista, ei koskaan shokeeraavaa. Hän oli persoonan lukija ja tämän tarvitseman hiustyylin näkijä – taito, jota voi pitää synnyinlahjana, ei opittuna. Hiusten leikkaukseen hänellä oli ainutlaatuinen saksien käsittelyn taito, jota hän hioi jatkuvasti Sassoon-koulutuksissa. Hannu tiesi ammattitaitonsa korkean laadun ja osasi myös hinnoitella sen. Asiakkaita riitti, vaikka hän taisi jopa olla Helsingin kallein kampaaja. Hannu Kallio toimi mentorina ja työnantajana usealle kymmenelle edelleen omissa liikkeissään toimiville hiusmuotoilijoille. Face toimi monelle uran ponnahduslautana. Face-liikkeestä Hannu luopui 2000-luvun alkupuolella ja toimi muutamia vuosia omaa nimeään kantavassa pienessä hiusateljeessa Helsingin Bulevardilla. Vuodesta 2013 Kallio teki asiakastöitä Töölöön-kotinsa yhteyteen perustamassaan työhuoneessa.
HANNU KALLIO oli hiustaituri, joka eli ammatilleen joka hetki. Hänessä oli enemmän boheemin lennokasta taiteili- jaa kuin piinkovaa bisnesmiestä. Hannu eli vahvasti hetkes- sä, ja jos rahaa tuli, niin sitä menikin. Sijoituksena kampaa- moon, koulutukseen, työvälineisiin, kodin sisustukseen, avopiikkinä kavereiden kanssa illanistujaisiin tai uusien kuvasarjojen tekemiseen. Kallion ainutlaatuinen intohimo hiuksiin oli poikkeavaa, sillä hän visioi päässään aina jo- tain suurempaa ja erilaista. Hannu ei miettinyt mitä muut ajattelevat kun luovuus lähti lentoon. Hän muun muassa toteutti kuvasarjat mustavalkoisissa peruukeissa poseeraa- vista malleista futuristisessa avaruusmiljöössä tai toi näyt- tämölle kaljuiksi naamioidut mallit, joiden hiuksia esittivät eritavoin kampauksiksi väännellyt mustat piippurassit.
Hannu Kallio antoi aikanaan suomalaiselle hiusalalle ter- vetulleen piristysruiskeen, joka herätti muissakin ajatuksia muuttaa totuttuja toimintatapoja. Hannu oli ennakkoluu- lottoman rohkea kaikessa mitä teki, etenkin kun useimmi- ten teki sen ensimmäisenä.
Minulle henkilökohtaisesti Hannun muisto on siinä het- kessä, kun olimme 90-luvulla keväisessä Lontoossa ja me- nimme lehtikioskille ostamaan uusinta Hairdressers Jour- nalia, jonka kantta koristi Hannun tekemä hiuskuva. Se oli suuri hetki, sillä se oli ensimmäinen kerta, kun miehen kuvasarja julkaistiin ulkomaisessa hiuslehdessä. Ostimme samppanjaa ja mansikoita, menimme Hyde Parkin puis- toon. Istuimme alas nurmikolle, skoolasimme kuohuvalla ja ihailimme lehden kantta, selasimme sisäsivuilla olevia muita Hannun hiuskuvia. Aurinko paistoi siniseltä tai- vaalta ja Hannusta säteili sellainen ultraonnellisuus, jonka kokiessa ymmärsi, miksi mies hiuskuvia (ja hiuksia) te- kee. Hänen ammattitaitonsa ja lahjakkuus oli juuri palkittu parhaimmalla mahdollisella tavalla muidenkin ihailtavaksi alan johtavassa julkaisussa. Hannun leveä hymy tuli hyväk- synnästä, hyräilevä tyytyväisyys tunnustuksesta.
Kirjoittajana toimi Rainer Nyman,
toimi Pinnin päätoimittajana vuosina 1988-2022
.