Kännykät pois takahuoneessa?

Ensimmäisenä nousi esiin työelämän yhteisöllisyyden palauttaminen. Panelisti Piatu Puhakka havainnollisti asiaa esimerkillä:

– Kun menet tänä päivänä kampaamon takahuoneeseen, jokainen istuu hiljaa puhelimeensa uppoutuneena. Ennen siellä juteltiin, naurettiin ja vaihdettiin kokemuksia. Itse haluaisin palauttaa yhdessäolon ilon ja laittaa puhelimet välillä kaappiin, Puhakka naurahti.

Yleisössä ehdotus puhelinten käyttörajoituksista sai kannatusta, ja panelistit korostivat, että yhteisöllisyys on erityisen tärkeää myös asiakaspalvelun näkökulmasta. Kun työyhteisössä jaetaan aidosti kokemuksia, siitä hyötyvät sekä tekijät että asiakkaat, sillä se vaikuttaa myönteisesti työilmapiiriin, työntekijöiden motivaatioon ja sitä kautta myös asiakastyytyväisyyteen.

SHAY Hair Summit keskusteli ja rohkaisi epävarmuuden sietoon

SHAYn eli Suomen hiusalan ammattilaiset ja yrittäjät ry:n järjestämä Shay Hair Summit -tapahtuma järjestettiin toukokuun 17. päivänä Helsingin Bio Rexissä, ja se kokosi noin 200 hius- ja kauneusalan ammattilaista yhteen. Päivän aikana vieraat pääsivät tutustumaan bränditalojen pop up -pisteisiin, seuraamaan kampausdemoja sekä kuulemaan inspiroivia keynote-puheenvuoroja. Lavalla nähtiin muun muassa muotitoimittaja Sami Sykön analyysi trendien synnystä ja suunnista sekä Saimi Hoyerin puhe rohkeudesta epävarmuuden keskellä.

Päivän päätti innostava All Stars -paneelikeskustelu, jossa kuusi alansa huippua jakoi näkemyksiään ja ajatuksiaan yleisön edessä. Paneelikeskusteluun osallistuivat kouluttaja Sara Juulia, Frameda Groupin perustaja Jarno Kananen, kokenut kampaamoyrittäjä ja kouluttaja Ulla-Riitta Koskinen, LFG Brands Oy:n toimitusjohtaja Markku Kosonen, hiusmuotoilija Piatu Puhakka sekä Futures Platformin toimitusjohtaja Juha Mattson. Keskustelua luotsasi tyylillä ja huumorilla Sami Sykkö.

Teknologia muuttuu, mutta yhteys ihmisiin säilyy

Futures Platformin Juha Mattson toi paneeliin tulevaisuuden tutkijan näkökulman ja ennusti, että älypuhelimet eivät hallitse arkea enää pitkään. Hän arvioi, että jo kymmenen vuoden sisällä jokin uusi päätelaite – esimerkiksi silmälasit tai aivoimplantit – korvaa nykyiset kännykät.– Ihmiset haluavat kuitenkin myös jatkossa aidosti kohdata toisiaan kasvokkain. Uskon, että kampaamoala on yksi niistä aloista, joilla henkilökohtainen kohtaaminen säilyy vahvana arvona teknologian keskellä, Mattson painotti.

Paneelin osallistujat yhtyivät tähän näkemykseen ja korostivat, että ihmislähtöisyys ja asiakaskokemuksen henkilökohtaisuus ovat hiusalan kilpailuetuja myös tulevaisuudessa.

Yleisössä ehdotus puhelinten käyttörajoituksista sai kannatusta, ja panelistit korostivat, että yhteisöllisyys on erityisen tärkeää myös asiakaspalvelun näkökulmasta.

Muutosten rytmi – mitä historia kertoo hiusalan kehityksestä?

Mattson nosti paneelissa esiin kiinnostavan huomion historian syklisyydestä: yhteiskunnat käyvät läpi samankaltaisia kehitysvaiheita uudelleen ja uudelleen, vaikka muoto ja teknologia muuttuvat. Tämä koskee myös hiusalaa.

Viimeisten vuosikymmenten aikana hiusala on muuttunut perinteisistä partureista ja kampaajista kohti yksilöllisempää palvelua ja laajentunut elämäntapa- ja hyvinvointialaksi.

Historiallisen rytmin tunnistaminen auttaa hiusalan ammattilaisia ennakoimaan muutoksia ja tekemään tietoisempia valintoja. Teknologia tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia niin itse työhön kuin asiakkaiden tavoittamiseen, mutta samalla syntyy myös uudenlaisia yhteisöjä ja verkostoja.

Yksinyrittäjyydestä yhteisöön ja arvostukseen

Keskustelu pureutui myös alan rakenteeseen, sillä Suomessa suurin osa hiusalan ammattilaisista toimii yksinyrittäjinä. Markku Kosonen nosti esiin, että alan vetovoimaa voisi lisätä laajemmalla yhteisöllisyydellä.

– Hiusalan pitäisi kenties liittoutua kauneusalan kanssa, jolloin saisimme enemmän näkyvyyttä ja vaikuttamisvoimaa. Yksinyrittäjänä on vaikeampi saada ääntä kuuluviin, hän painotti.

Panelistit myös näkivät, että laajempi yhteistyö toisi alalle myös poliittista vaikutusvaltaa, parempia yrittäjyyden edellytyksiä ja vahvistaisi alan kokonaiskuvaa kuluttajien silmissä. Jarno Kananen haluaisi parantaa yrittäjyyden edellytyksiä.

– Verotusta, alan arvostusta, hinnoittelumallia ja sen myötä tulotasoa, koska sehän kiinnostaa alalle pyrkiviä. Yhteiskunnan pitää alkaa ymmärtää arvo siinä, että joku työllistää itsensä. Se on älyttömän tärkeää, Kananen tiivisti ja sai yleisöltä aplodit.

Tekoäly astuu kampaamon kynnykselle

Tekoäly nousi paneelissa esiin varovaisen kiinnostuksen aiheena. Juha Mattson kertoi sen mahdollisuuksista esimerkiksi trendiennusteissa ja asiakaskäyttäytymisen analysoinnissa. Panelistit näkivät tekoälyn tukevan kampaajan työtä, mutta ei korvaavan sitä. Tekoäly voi auttaa esimerkiksi markkinoinnissa ja asiakasprofiilien rakentamisessa.

Panelistit arvioivat, että tekoälyn käytössä ollaan vasta alussa, ja sen soveltaminen riippuu pitkälti kunkin ammattilaisen omista kiinnostuksenkohteista.

Hiusala vuonna 2030 – ihmistä lähellä ja verkostoissa vahva

Jos All Stars -paneelin keskusteluista pitäisi vetää yksi viiva tulevaisuuden suuntaan, se kulkisi läsnäolon, yhteisöllisyyden ja teknologisen tuen risteyskohdassa. Vuonna 2030 hiusala on yhä vahvasti asiakaskohtaamisten ala – mutta entistä tietoisempi brändeistään, verkostoitumisestaan ja teknologiasta, joka tukee tekemistä kulisseissa.

Yksinyrittäjyys ei katoa, mutta rinnalle kaivataan enemmän yhdessä tekemistä. Alan yhteisöt, vertaistuki ja laajeneva yhteistyö muiden kauneusalan ammattilaisten kanssa voivat olla ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin. Ja vaikka keinot muuttuvat, yksi asia ei katoa: se hetki, kun asiakas istahtaa penkkiin, sulkee silmänsä – ja luottaa. Siinä on edelleen koko alan sydän.