Tavoitteena riittävän laaja osaamispohja ja valmiuksia yrittäjyyteen
– Jokainen uudistus, jokainen koulutuksen rakenne ja tavoite on aina myös aikansa kuva. Uusimistarve kuvastaa muutosta toimintaympäristössä. Edellisellä kerralla esimerkiksi permis ei selvästikään ollut ajankohtainen eikä sen uuteen tulemiseen uskottu, hymyilee opetusneuvos Anna Kylä-Kaila, Opetushallituksesta. Hän vastaa hius- ja kauneudenhoitoalan tutkintojen kehittämisestä Opetushallituksessa.
– Aika on muuttunut ja on käynyt selväksi, ettei nykyinen tutkinto kaikilta osin vastaa työelämän tarpeisiin. Siksi parturin ja kampaajan osaamisalat liitetään jälleen yhteen työelämästä ja koulutuksen järjestäjiltä saadun palautteen perusteella ja perusosaamista vahvistetaan nykyisestä, hän sanoo.
Edellinen hiusalalan tutkinnon perusteen uudistus tehtiin seitsemisen vuotta sitten. Silloin opinnot pilkottiin ja uskottiin erikoistumiseen.
Myöhemmin alettiin pelätä annetun liikaa valintamahdollisuuksia ja ammatissa tärkeitä asioita jäävän oppimatta.
– Ei permistä voi skipata. Kädentaidot on opittava, sanoi hiusammattilaisista koostuva yleisö keskustelutilaisuudessa kesällä 2023. Tilaisuus oli otsikoitu: Onko hiusala rikki? Koulutus puhutti yleisöä, mutta niin puhuttivat kielitaito, soveltuvuus alalle kuin ansiotasokin. Kaikilla on vaikutuksensa lopputulokseen ja alan vetovoiman palauttaminen on monen onnistumisen summa.
– Nuoret ihmiset pitäisi saada mukaan suunnittelemaan koulutusuudistusta, esitti vuosi sitten moni.
Saatiinko?
– Saatiin ja ei saatu, sanoo opetusneuvos Anna Kylä-Kaila, Opetushallituksen Ammatillisen koulutuksen yksiköstä.
– Opiskelijoiden kanssa on käyty keskusteluja perusteuudistuksen edetessä ja he ovat pääsääntöisesti suhtautuneet tehtyihin muutoksiin innostuneesti ja pitäneet niitä tervetulleina.
OPETUSHALLITUKSELLA ON kilpailutuksen myötä tehty yhteistyösopimus Stadin ammatti- ja aikuiskoulutuksen kanssa. Työryhmässä on siksi ollut Stadin ao:sta hius- ja kauneudenhoitoalan opettajia. Yhteistyötä on tehty pitkin matkaa myös muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien kanssa ja näin varmistettu, että uudistustarpeista kuullaan maanlaajuisesti.
– Olemme järjestäneet pari kaikille avointa webinaaria, joissa on aluksi pyydetty ajatuksia siitä, mitä olisi syytä uudistaa ja myöhemmin esitelty suunnitelmia ja pyydetty niistä kommentteja. Ensimmäisessä webinaarissa pyydettiin kehitystyöstä erityisen paljon kiinnostuneita ilmoittautumaan mukaan verkostotyöhön. Ryhmässä oli lopulta reilusti toistakymmentä hiusalan ammattilaista.
ANNA KYLÄ-KAILA kertoo Opetushallituksessa olevan kaiken kaikkiaan meneillään suuri ammatillisten perustutkintojen osaamisen arvioinnin yhtenäistämistyö ja että hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon läpikäyminen on osa tätä prosessia. Kun kaikki on valmista, parturi-kampaaja, kosmetologi ja kosmetiikkaneuvoja asettuvat arviointikriteeristöllä samalle viivalle toisten perustutkintojen tai ammatillisten perustutkintojen kanssa.
Osa opinnoista yhteisiä tulevien kosmetologien ja kosmetiikkaneuvojien kanssa
Tekeillä olevassa uudessa ”Hiukset ja Kauneus”-perustutkinnossa on kolme osaamisalaa: Hiusalan osaamisala, josta tutkintonimikkeenä on parturi-kampaaja; kauneudenhoitoalan osaamisala, tutkintonimikkeenä kosmetologi sekä kosmetiikkaneuvonnan osaamisala, jonka tutkintonimike on kosmetiikkaneuvoja.
– Kaikilla kolmella osaamisalalla on kaksi yhteistä pakollista tutkinnon osaa, jotka keskittyvät hius- ja kauneudenhoitoalalla toimimisen asiakaspalveluja myyntityöhön sekä yrittäjämäiseen toimintaan.
– Lisäksi kullakin osaamisalalla on varmistettu tarvittava ydinosaaminen pakollisissa tutkinnon osissa, jonka lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus valita kiinnostuksensa ja urasuunnitelmiensa mukaisesti valinnaisia tutkinnon osia, jotka laajentavat osaamista.
– Sellainen osaaminen, joka jokaisella parturi-kampaajalla tulee olla, on sisällytetty pakollisiin tutkinnon osiin. Esimerkiksi hiusten leikkauskokonaisuuksien osaamiskokonaisuutta on laajennettu ja lisäksi pakollisissa tutkinnon osissa tulee osaamista värjäyksistä ja rakennekäsittelyistä, joita molempia voi vielä vahvistaa valinnaisissa tutkinnon osissa, selittää Anna Kylä-Kaila.
Näillä muutoksilla varmistetaan, että liian kapealla osaamisella varustettuja ammattilaisia ei putkahda koulutusputkesta työelämään.
Tutkintoluonnos on siis jo pitkällä. Mitä vaiheita se vielä käy läpi ennen kuin astuu voimaan 1.8.2025?
– Lausuntokierros on käyty ja muokkaukset tutkintoon on tehty. Edessä on lähinnä teknisiä viimeistelyjä. Kun tutkinnon sisältö on kaiken kaikkiaan valmis, se lähtee ruotsinnettavaksi, koska tutkintojen perusteet julkaistaan aina samanaikaisesti suomeksi ja ruotsiksi. Loppuvuodesta peruste käy vielä Opetushallituksen johtokunnassa hyväksyttävänä ja sen jälkeen voidaan antaa määräys uudesta perusteesta. Peruste julkaistaan vuodenvaihteeseen mennessä, jotta koulutuksen järjestäjillä on aikaa reagoida muutoksiin. Keväällä järjestetään myös vähintään yksi webinaari, jossa käydään tarkemmin läpi perusteen muutosta ja sisältöjä, kertoo Anna Kylä-Kaila.