Turvallista työskentelyä!

Turvallista työskentelyä!

Onko tila täysin turvallinen, jos sen ilman puhdistaa ja tilassa olevat käyttävät suun edessä maskia tai suojavisiiriä? Ei, tai ainakin hyvin harvoin. Suojamaskeissa on suuria eroja, kuten on ilmanpuhdistimissakin. Jotta tilaan saataisiin mahdollisimman turvallinen hengitysilma ja suun ja nenän eteen mahdollisimman tai ainakin riittävän suojan antava maski, joutuu tekemään kunnolla taustatyötä, sillä markkinoilta löytyy myös maskeja ja puhdistimia, joiden laatuun ei voi luottaa.

 

Kampaamo- ja parturiyritykset ovat heränneet miettimään työympäristönsä sisäilman laatua niin asiakkaan kuin työntekijänkin näkökulmasta. Monelle on tuttu asia, että esimerkiksi värien sekoituspisteellä kohdennettu huippu-imuri vie suurimmat kemikaalihajut pois tai liikkeen nurkassa puhkuu ilmanpuhdistin. Loppukesän ja syksyn aikana, THL:n antaman suosituksen jälkeen, viimeisetkin parturi-kampaajat ja myös asiakkaat ovat ottaneet käyttöönsä maskit ja suu- ja nenäsuojat. Samalla liikkeen kokonaisvaltaiseen sisäilmaan on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Mahdollisimman turvallinen liiketila on sekä markkinallinen valttikortti että tae paremmasta työhyvinvoinnista.

Suu- ja nenäsuojaimille sekä hengityssuojaimille on määrätty selkeät merkinnät, joiden avulla kuluttaja pystyy valitsemaan omaan ja kanssaolijan tarpeisiin sopivan suojaustason. Jo tuotteen nimi kertoo, kuinka hyvä suojaus on lähtökohdiltaan: suu- ja nenäsuojain suojaa lähinnä ympärillä olevia ihmisiä ja hengityssuojain puolestaan myös käyttäjää. Sisäilmanpuhdistimilla samanlaisia selkeitä merkintöjä ei ole, joten kuluttaja joutuu itse tekemään työtä löytääkseen juuri omaan tarpeeseen sopivan puhdistimen. Yhteistä kaikille Euroopassa myytäville testatuille suu- ja nenäsuojille, hengityssuojaimille ja sisäilmanpuhdistimille on CE-merkintä, joka takaa tuotteelle tietyn laatutason.

 

Kasvosuojaimia on monia erilaisia, joista jokainen löytää omansa.
(Kuva suojamaski.fi)

Maskin ja suu- ja nenäsuojan erot

 

Markkinoilla on maskeja, joita ei saa kutsua suu- ja nenäsuojiksi. Nämä ovat niin sanottuja kansanmaskeja eli yleensä kankaista ommeltuja suojia, joiden tehosta ei ole mitään taetta. Näitä kansanmaskeja saa myydä kuka tahansa, kunhan ei myytäessä väitä tuotteen suojaavan käyttäjäänsä esimerkiksi viruksilta.

– Tavallinen kansanmaski on kaikista heikoimman suojan maski, jonka ei tarvitse luvata mitään. Se on vain suoja suun ja nenän edessä. Toimittajia ja valmistajia näille on yhtä paljon kuin ihmisiäkin ja osa varmasti toimii ihan hyvinkin, mutta mitään varmuutta tästä ei ole,  Suojamaski.fi-yrityksen osaomistaja Kent Åkerberg kertoo.

– Itse näen, että tällaisen maskin käyttäminen suojaa kuitenkin muita paremmin kuin että yskisi ilman sitä. Sama asia visiirien käytössä, joka on lähinnä roiske- eli täsmäsuoja, jolloin sillä ei ole mitään tekemistä hengitysilman suodattavuuden kanssa, Kent lisää.

Sertifioidut (EN-14683) suu-nenäsuojat luokitellaan niiden suodatustehokkuuden perusteella. Sertifioituja suu- ja nenäsuojia on kolmea laatua: tyypin I ja II -maskit sekä IIR-maski. Parhain suu- ja nenäsuojaimista on IIR-maski, jonka suodatustaso on yli 98 prosenttia. R-kirjain tunnuksessa kertoo kosteussuojauksesta (R=resistant). IIR-maskia kutsutaan myös kirurgin maskiksi. IIR-maskin varsinainen tarkoitus on estää muun muassa hoitohenkilökunnan hengitystie-eritteiden leviäminen potilaan leikkaushaavaan, hengitysteihin ja limakalvoille sekä ympäristön pinnoille. Suu-nenäsuojaimet eivät kuitenkaan suojaa käyttäjäänsä ilmassa leijuvilta aerosolinesteiltä tai hyvin pieniltä hiukkasilta.

– Tämä on suu- ja nenäsuojaimista se kaikista paras ja mekin myymme sitä muun muassa sairaaloille ja terveydenhuollolle. Olemme lisäksi mittauttaneet maahantuomamme IIR- suojat erikseen VTT:llä varmistaaksemme suojan laadun, joka olikin suodattavuudeltaan 98,7 prosenttia, Kent kertoo.

Sertifiointi, CE- ja IIR-merkintä kertovat hyvästä laadusta kokonaisuudessaan.

– IIR-maskin käyttömukavuus on selkeästi parempi kuin edullisempien maskien. Eroa on muun muassa maskin ihoa vasten olevalla pintamateriaalilla: onko se karhea vai mukava. Nämä asiat tulevat tärkeiksi ominaisuuksiksi siinä vaiheessa, kun pitää suu- ja nenäsuojaa pidempiä aikoja ja päivittäin, Kent tietää.

IIR-tyyppinen suu- ja nenäsuoja olisi Kentin valinta myös parturi-kampaamoyrittäjän sekä hänen asiakkaidensa päivittäiseen käyttöön.

– Se on mukava, kevyt ja toimiva tuote, jonka hintakaan ei enää tänä päivänä ole liian korkea, jotta sen voisi asiakkaallekin antaa. Paras mahdollinen ja mukavin suoja siis suu- ja nenäsuojaimista, Kent kertoo.

Hengityssuojaimet suojaavat viruksilta

Jos tarvetta on parhaalle mahdolliselle suojalle, tulee hankkia hengityssuojain tasolla FFP1, FFP2 tai FFP3. Hengityssuojain suojaa sekä käyttäjäänsä että ympärillä olevia ihmisiä muun muassa pölyltä ja parhaimmillaan myös viruksilta. Hengityksensuojaimissa pitää olla muun muassa CE-merkintä ja suojaimen laatua valvovan ilmoitetun laitoksen nelinumeroinen tunnusnumero.

Tason FFP1 hengityssuojain suojaa lähinnä näkyviltä hiukkasilta. Tason FFP2 suojaa käyttäjäänsä oikein käytettynä pienimmiltäkin hiukkasilta, kuten bakteereilta ja viruk- silta, joiden koko on 0,3 mikrometriä tai alle. Hengityssuojaimia on sekä venttiilillä että ilman. Venttiili ei vaikuta suojaustasoon vaan lisää käyttömukavuutta päästämällä kuuman hengitysilman pois venttiilin kautta.

– Yleisimmissä venttiilillä toimivissa maskeissa on se kiiltävän kolikon toinen puoli: ne eivät yleensä suodata poistuvaa ilmaa, jolloin käyttäjän hengityksessä olevat virukset ja bakteeri leviävät ympäristöön. Venttiililliset hengityssuojaimet suojaavat siis vain käyttäjäänsä. Yleinen suositus on, että hengityssuojaimia käytettäisiin ilman venttiiliä, ellei sitten halua ajatella vain itseään ja käyttömukavuutta, Kent sanoo.

Taso FFP3 on hengityssuojainten paras suojaustaso. Se suodattaa vähintään 99 prosenttia ilman epäpuhtauksista, joiden koko on 0,3 mikro- metriä tai sen alle.

– Nämä FFP3-tason suojaimet ovat niitä, joita toivottiin keväällä myytävän vain ammattikäyttöön ja sairaaloihin. FFP2-tason suojaus on jo tarpeeksi tavalliselle ihmisille ja siksi suosittelisinkin hankkimaan näitä, jos haluaa maksimaalisen suojauksen, Kent sanoo.

Suojainten käyttö, hoito ja vaihto

Kansanmaskit, suu- ja nenäsuojat sekä hengityssuojaimet ovat pääasiassa kertakäyttöisiä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee tällä hetkellä erilaisten kasvomaskien käyttöä koko maassa. Suosituksen piirissä ovat siis sekä kansanmaskit että sertifioidut suu- ja nenäsuojat. THL:n sivulla muistutetaan, että kasvomaskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti.

Kädet tulee pestä ja desinfioida ennen uuden tai puhtaan maskin asettamista ja maski tulee asettaa tiiviisti kasvoille niin, että se peittää suun, nenän ja leuan. Maskia ei saa koskea käytön aikana ilman käsien pesua ja desinfiointia. Maski tulee vaihtaa uuteen, jos se kostuu tai likaantuu ja poisto tapahtuu aina puhdistetuin käsin tarttumalla maskin nauhoista. Käytettyä maskia ei saa asettaa uudelleen kasvoille. Kangasmaski tulee pestä jokaisen käyttökerran jälkeen 60 asteen pesuohjelmalla.

– Kun maskia käyttää oikein, ei sen suojausteho heikkene vaikka sitä käyttäisi koko päivän. Suosittelisin kuitenkin vaihtamaan maskin ainakin muutaman kerran päivässä. Mitään ohjenuoraa käytölle aikakohtai- sesti ei ole, eli kertakäyttöisyys koskee niin parin minuutin kuin neljän tunninkin käyttöä. Tärkeää on, että maskin etupintaan ei koske ja huolehtii naruista poisotettaessa hyvästä käsihygieniasta. Itse koen, että samaa maskia voisi käyttää näin niin kauan, kunnes se kostuu, vaikka se kertakäyttönimityksellä meneekin, Kent miettii.

Hius- ja kauneudenhoitoaloilla työskentelevät altistuvat usein työssään sisäilman epäpuhtauksille. Hyvä työympäristö ja viihtyyvys vaativat puhdasta ilmaa.
(Kuva: IDEAL-ilmanpuhdistin/Industless.)

Ilmanpuhdistin takaa turvallisemman sisäilman

Parturi-kampaamot eivät ole työpaikkoina niitä kaikkein likaisimpia tai pölyisimpiä. Parturi-kampaamon ilmassa leijuu kuitenkin aina kemikaaleja muotoilutuotteiden, hiusvärien ja permanenttiaineiden käytön jäljiltä ja työntekijä voi oireilla joko iho- tai ilmateitse siirtyvien allergeenien ja epäpuhtauksien takia. Työturvallisuudesta huolehtivat kampaamoliikkeet ovatkin aina kiinnittäneet huomiota tilan ilmanvaihtoon.

Koronaviruksen myötä liikkeen ilmanlaatuun on alettu kiinnittämään erityistä huomiota. Oikein asennetuilla ja tutkituilla ilmanpuhdistimilla voidaan vähentää työperäisiä hengityselinten sairauksia. Mutta voidaanko ilmanpuhdistimilla vähentää koronaviruksia sisäilmassa? Terveys- ja hyvinvointilaitoksen mukaan ilmanpuhdistin voi soveltua virusten vähentämiseen sisäilmasta, kunhan huomioidaan tähän soveltuvat puhdistustekniikat, laitteiden huolto sekä laitteiden sijoittelu tilassa. Tähän faktaan ovat heränneet monet kampaamo-parturiyrittäjät, jotka kokevat mahdollisimman turvallisen ympäristön olevan kilpailuvaltti asiakashankinnan näkökulmasta.

Ilmanpuhdistimia eri tekniikoilla

Pääsääntöisesti julkishallinnon sektorilla toimiva Industless Oy on koronakriisin kautta ottanut asiakkuuksia myös pienemmistä yrityksistä. Yrityksen toimitusjohtaja Sami Toivonen toivoo, että jo hius- ja kauneusalan ammattiin koulutettaessa tuotaisiin esiin työturvallisuusaspektit ja ammatissa jo havaitut riskit.

– Kun hius- ja kauneusalan riskit on tuotu julki, osataan niihin jo varautua tämän päivän tekniikoilla, jolloin työperäisten, huonosta sisäilmasta johtuvien sairauksien riskejä voidaan pienentää huomattavasti, Sami tietää.

Ilmanpuhdistinmarkkinat ovat viime kevään jälkeen villiintyneet ja Sami onkin huolissaan siitä, kuinka tavallinen kuluttaja pystyy karsimaan turvalliset laitteet huonoista. Tarjolla on useita eri suodatintekniikoita, joista THL mainitsee parhaimpina mekaaniset suodattimet (HEPA ja ULPA-suodattimet) ja adsorptio-suodattimet (esimerkiksi aktiivihiilisuodatin). Nämä poistavat tutkimusten mukaan hiukkasmaisia epäpuhtauksia, joihin viruksetkin luetellaan. Näissä tekniikoissa ei myöskään synny haitallisia sekundääriepäpuhtauksia.

UV-säteilyä käyttävissä tekniikoissa on otettava huomioon siinä syntyvät sekundääriepäpuhtaudet, kuten otsoni, jolla on tutkimusten mukaan havaittu haitallisia terveysvaikutuksia. Myös fotokatalyyttistä oksidaatiota käyttävissä ja plasma-menetelmissä syntyy sekundääriepäpuhtauksina muun muassa formaldehydiä, asetaldehydiä, typenoksideja ja otsonia.

Sähköinen suodatus soveltuu virusten poistoon, mutta käytettäessä voi syntyä haitallisia varattuja partikkeleita, ultrapieniä hiukkasia ja otsonia. Myynnissä on myös ionisaattoreita, jotka eivät kuitenkaan sovi virusten torjuntaan: ne perustuvat varattujen ionien levittämiseen ilmaan ja niiden sitoutumisesta hiukkasiin eli tässä tapauksessa virukseen, jolloin viruksista tulee varautuneita. Varautuneet virukset voivat kiinnittyä pintoihin kuten seiniin, lattioihin ja huonekaluihin.

– Viime aikoina markkinoille on tullut tekijöitä, jotka ajattelevat tämän olevan helppo bisnes. Siksi markkinoilta löytyy nyt laitteita, joiden puhdistustekniikoita ei ole täysin tutkittu ja näin ne eivät ole missään tapauksessa riskittömiä. Voi olla, että ne puhdistavat ilmaa, mutta kyse onkin siitä, mitä epäpuhtauksia laite tuottaa puhdistaessaan, Sami kertoo.

Ilmanpuhdistimen vertailussa tarvitaan tietotaitoa

Ilmanpuhdistusmarkkinoilla ei ole tarjolla kuluttajille niin selkeää laatumääritystä kuin kasvomaskimarkkinoilla on. Julkishallinnon kilpailutuksissa käytetään omia suodatinmääreitä, kuten leikkaussalisuodatus H13, jolloin ilmasta suodattuvat myös virukset ja bakteerit.

– Suodatusluokan määrittelee tällöin tilaaja ja viralliset tutkimukset laitteista tekee muun muassa Valtion tutkimuslaitos. Laitteen kylkeen asennettavaa tiettyä standarditarraa ei kuitenkaan ole olemassa, Sami Toivonen tietää.

Hän kertoo Industlessin olevan tarkka siitä, ettei se väitä laitteidensa kykenevän poistamaan ilmasta tiettyä virusta, kuten koronavirusta.

– Me emme tule koskaan mainostamaan, että meidän puhdistin poistaisi ilmasta koronaviruksen. Tämä siksi, että puhdistinta ei ole testattu nimenomaan koronaviruksella. Tiedämme, että puhdistimemme on testattu kyseisellä partikkelikoolla, mutta ei nimenomaan koronaviruksella. Maalaisjärjellä tosin jos ajattelee, niin jos suodatin suodattaa kahvinporoja, niin suodattaahan se isommatkin kivet, Sami vertaa.

Ilmanpuhdistimien vertailu on hankalaa ja vaatii usein ammattilaisen tietotaitoa. Parhaimman tuloksen saavuttamiseksi pitää laadukkaan ja tutkitun ilmanpuhdistimen lisäksi kiinnittää huomiota tilan tulo- ja poistoventtiileihin, tilan muotoon ja laitteen käyttömukavuuteen.

– Olemme vakuuttaneet asiakaskuntamme toiminnallamme. Teemme kohteeseen hiukkasmittaukset ennen ja jälkeen puhdistimen asennuksen ja laitteillamme on totta kai puolueettomat tekniset laboratoriotulokset puhdistuksen laadusta, Sami kertoo.

Sami kehottaa kuluttajaa kiinnittämään huomiota laitteen valinnassa sen puhdistustehon lisäksi puhtaan ilman tuottomäärään, sähkönkulutuksen, äänen voimakkuuteen ja laitteen kokoon. Lisäksi tulisi varmistaa, että tuotteella on CE-merkintä ja laitteesta löytyisi puolueettomat testitulokset. Suomessa puhdistimia testaa muun muassa Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT.

– Yleisimmin laitteesta kerrotaan sen erotusaste, eli kuinka suuren osan laite puhdistaa ilman partikkeleista. Tätä lukua on helppo verrata laitteiden kesken. Mutta jos puhdistin ei tuota puhdistettua ilmaa kuin 10 kuutiota tunnissa, ei se ole missään tapauksessa riittävä edes yhteen pieneen huoneeseen. Hyvä sisäilman tavoite ja meidän tavoitteemme on, että tilan ilmakuutiot vaihtuisivat täysin kaksi kertaa tunnissa. Vertailuksi se, että normaalissa ilmanvaihdossa ilma vaihtuu tilassa puoli kertaa tunnissa. On siis tärkeää tietää, kuinka iso tila on kuutioiltaan, Sami kertoo.

Ilmanpuhdistuslaitteen sähkönkulutus voi tulla myös yllätyksenä – viimeistään sähkölaskun muodossa. Laadukkaat laitteet kuluttavat tunnissa 7-50 wattia, energiasyöpöt jopa 200 wattia tunnissa.

– Mikään tila ei ole identtinen toisensa kanssa ja siksi suosittelen käyttämään valinnassa ammattilaista, joka osaa valita tilaan parhaat mahdolliset puhdistimet ja sijoittamaan ne oikein niin, ettei esimerkiksi puhdistettu ilma lähde heti karkuun poistoventtiilin kautta. Hyvällä laitteiden sijoittelulla pystytään myös luomaan ilmaverhoja, jolloin tuoksut eivät edes pääse siirtymään tilasta toiseen, Sami Toivonen kertoo.