Miten yrittäjyys ja luova käsityöläisyys toimivat yhdessä? Onko parempi puurtaa yksin vai pyrkiä johtamaan työyhteisöä? Sopiiko yrittäminen edes kaikille?

Entä mikä auttaa yrittäjää menestymään? Näitä asioita pohtivat kampaamoyrittäjä Sanni Syd, Shortcut-ketjun Maria Mattsson sekä pohjoismaisen tukkurin HeadBrandsin Fredrik Gelkner.

Suomessa useimmat kampaajat ovat yksinyrittyksen jo suoraan koulunpenkiltä. Mutta sopivatko kaikki kampaajat yrittäjiksi?

– Eivät varmasti sovi. Yrittäjänä pitää olla tietynlainen korkea työmotivaatio, kestää riskejä ja ottaa niitä. Yrittäjällä ei ole selkeitä lomia ja työaikoja, Atelje Sydin omistaja Sanni Syd muistuttaa.

Samoilla linjoilla on myös Shortcut-ketjua luotsaava Maria Mattsson. Hän toteaa napakasti:

– Kaikki eivät sovi missään nimessä yrittäjiksi. Nyt kampaamoalalla on tapana, että perustetaan opintojen päätyttyä toiminimi, vaikka ei ymmärretä yrityksen toimintaa täysin. Se saisi mielestäni muuttua. Monelle nuorelle koituu tietämättömyydestä harmia, kun asiat joutuu oppimaan kantapään kautta.

Mattssonin mielestä turvallisempaa olisi päästä töihin laadukkaaseen paikkaan palkkatöihin ja keskittyä oppimaan alaa. Silloin stressiäkin on vähemmän.

– Kädentyö ja asiakaspalvelu vaativat paljon oppia ja niihin olisi hyvä perehtyä, ennen yrityksen perustamista. Kampaaja voi olla menestynyt ja viihtyä urallaan ilman yrittäjyyttäkin. Tätä näkemystä nostaa esiin HeadBrandsin toimitusjohtaja Fredrik Gelkner.

– Uskon, että yrittäjyys on loistava polku niille, jotka ovat innoissaan oman yrityksen pyörittämisestä, mutta se ei sovi kaikille. Jotkut kampaajat menestyvät parhaiten, kun he voivat keskittyä puhtaasti ammattiinsa ilman yrittämiseen liittyviä lisävastuita. On tärkeää olla rehellinen itselleen siitä, mikä motivoi. Molemmat polut voivat johtaa tyydyttävään ja menestyksekkääseen uraan, Gelkner toteaa.

Esikuvia ja yrittäjäystäviä

Hiusalalle ja yrittäjiksi päädytään usein lähipiirin tuella ja innoittamana. Ruotsalaisen Fredrik Gelknerin matka alalle alkoi kampaajavaimon työtä ja siihen liittyviä haasteita seuraamalla. Erityisesti kampaamoihin sopivien tuotteiden löytäminen, koulutus ja tukitoimet inspiroivat häntä perustamaan HeadBrandsin vuonna 2010.

– Näin tilaisuuden rakentaa modernin, asiakaskeskeisen jakelijan, joka todella ymmärtää salonkien ammattilaisten tarpeet ja auttaa heitä menestymään sekä luovasti että kaupallisesti, Fredrik Gelkner kertoo. Itse asiassa Gelkner kokee, että HeadBrands on jopa enemmän kuin jakelija. Hän korostaa johtamansa yrityksen roolia kampaamoyrittäjien kumppanina.

– Pyrimme helpottamaan kampaamoalan ammattilaisten elämää tarjoamalla nopeaa ja luotettavaa toimitusta, laajan ja kuratoidun tuotevalikoiman, inspiroivaa koulutusta ja digitaalisia työkaluja, jotka auttavat kampaamoja kasvattamaan liiketoimintaansa. Investoimme myös asiakaspolun modernisointiin ja varmistamme, että kumppanimme saavat kaiken tarvitsemansa ammattilaistuotteista kampaamohygieniatarvikkeisiin yhdestä paikasta.

”Jotkut kampaajat menestyvät parhaiten, kun he voivat keskittyä puhtaasti ammattiinsa ilman yrittämiseen liittyviä lisävastuita. On tärkeää olla rehellinen itselleen siitä, mikä motivoi.”

Shortcut-kampaamoketjun perustaja Maria Mattsson puolestaan päätyi alalle ”hiukan vahingossa”. Hän nimittäin suunnitteli nuorena arkkitehdin uraa, mutta lähtikin äitinsä jalanjäljissä kampaajaksi.

– Äitini on tehnyt pitkän uran kampaajana ja innoitti isäni kanssa minua kokeilemaan kampaamoalaa, sillä sielläkin pääsee leikkimään muotojen ja värien kanssa. Olin hyvin skeptinen, sillä äitini oli aina töissä, ja minä olin pienenä mummin kanssa kotona. Käytyäni koulut ja saatuani oppia ensin muualla, päädyin toiminimiyrittäjäksi äitini kampaamoon. Oltuani joitakin vuosia äitini kampaamossa koin, että nyt on niin upea tiimi, liike ja brändi, ettei tilaisuutta voi hukata, Maria Mattsson muistelee.

Maria Mattssonin päätös oli ilmeisen oikea, sillä nyt hänellä on pääkaupunkiseudulla jo kuusi kampaamoa, joissa kahdessa on myös kauneudenhoitopalvelut. Tukea yrittäjyyteen hän on saanut sekä äidiltään että puolisoltaan.

Myös tutustuminen muiden alojen yrittäjiin on ollut palkitsevaa.

– Yrittäjänä ei ole koskaan valmis, vaikka olisi mitä lisäopintoja aiheesta käynyt. Paras oppi on tullut vain tekemällä. Verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa on tuonut hyviä näkökulmia ja ajatuksia.

Atelje Sydin perustaja Sanni Syd ei lähtenyt tavoittelemaan suurta ja kaunista, vaan itselleen sopivaa pientä liikettä. Hänellä oli työuraa jo parikymmentä vuotta takana, joten perspektiiviä ja ideoita yrittämiseen oli valmiina.

– Mietin useamman vuoden, mikä on minun tapani tehdä. Halusin omaa rauhaa, mieluummin pienen kuin ison ja hälyisän liikkeen.

Yritysmuodokseen hän oli valinnut osakeyhtiön jo ennen liikkeen perustamista Helsingin Kruununhakaan, sillä koki oy:n käteväksi myös tuotteiden jälleenmyynnissä. Myös Sanni Sydin isä on yrittäjä, joten hän on nähnyt läheltä, mitä yrittäminen vaatii.

– Yrittäjyys on kasvanut minussa itsessäni. Olin vajaan vuoden työntekijänä kampaamossa ja opin, että yrittäminen kannattaa. Pitää olla työteliäs ja se näkyy tuloissa.

Maria Mattssonin tapaan Sanni Syd pallottelee ideoita myös muun alan yrittäjien kanssa. Yrittäjäystäviltä saa neuvoja ja inspiraatiota omaan tekemiseen.

Luovuus ei ole yrittäjyyden vastakohta

Liikkeenjohdon parissa aiemmin työskennellyt Fredrik Gelkner kertoo oppineensa yrittäjyyttä tekemällä.

– Olen työskennellyt yrittäjämäisissä ympäristöissä jo varhain elämässäni ja tehnyt matkan varrella paljon virheitä. Nämä kokemukset ovat opettaneet minulle tärkeitä asioita sinnikkyydestä, päätöksenteosta, johtajuudesta ja asiakkaan lähellä pysymisestä. Minulla on myös ollut etuoikeus oppia lahjakkailta ihmisiltä, joiden kanssa olen työskennellyt vuosien varrella, sekä hiusalla että sen ulkopuolella.

Hän tunnistaa kampaajan luovan työn ja taloudelliseen menestymiseen tähtäävän yrittäjyyden yhdistämisen haasteet, mutta näkee myös kombon loistavat mahdollisuudet.– Luovuuden ja yrittäjyyden ei tarvitse olla vastakohtia.

Menestyneimmät tapaamani kampaajat ovat löytäneet tavan tasapainottaa taiteellisen ilmaisunsa ja liiketoiminnallinen ajattelu. Siitä huolimatta ala ei aina tarjoa riittävästi tukea ja koulutusta liiketoimintaan, mikä tekee tasapainon löytämisestä vaikeaa. Siinä me, kampaamoyhteisön kumppaneina, voimme astua esiin.

Kampaajana menestymisessä Fredrik Gelknerin mielestä on kyse lahjakkuuden lisäksi johdonmukaisuudesta, ammattitaidosta ja kyvystä rakentaa luottamusta asiakkaiden kanssa. Avoimuus muutokselle ja uusien asioiden oppiminen ovat myös ratkaisevan tärkeitä nopeasti kehittyvällä alalla.

Sanni Syd kokee olleensa onnekas, sillä hän on ollut aina töissä liikkeessä, jossa on hyvä asiakasvirta. Hän tiedostaa, että stressi voi olla luovuuden haaste, vaikka näkee haasteiden hyvätkin puolet.

– Asiakas palaa, jos teet asioita oikein. On löydettävä kultainen keskitie, Syd summaa.

Yksin vai yhdessä?

Maria Mattsson ei pitänyt Shortcutia ketjuna ennen kuin avasi kuudennen liikkeensä.

– Ketjun määrittää ennen kaikkea yhtenäisyys, se että asiakas voi odottaa saavansa samanlaista, riittävän tasalaatuista palvelua mistä tahansa ketjun liikkeestä. Tämä vaatii selkeää ja johdonmukaista brändiä, yhtenäistä palveluvalikoimaa, samoja tuotekokonaisuuksia sekä yhteisiä pelisääntöjä tiimien välillä. Myös hinnoittelun, työnjäljen tason ja palvelun laadun tulee olla linjassa kaikissa liikkeissä.

Mattsson suhtautuu kriittisesti yksinyrittämiseen, vaikka ymmärtää sen sopivan joillekin. Hänen mukaansa yleinen ja virheellinen näkemys on, ettei työsuhteeseen ja palkkiorakenteeseen saisi rakentaa tuottoisia, ”yrittäjämäisiä” kannustimia.

– Mielestäni yksinyrittäminen toiminimellä on kaikista huonoin vaihtoehto, varsinkin silloin, jos tekee päivät yksin töitä. Tiimin tuki, toisen auttaminen ja reseptien jakaminen on paras tapa kehittyä ammatissa. On hyvin rankkaa tehdä kaikki yksin.

Yrityksen pyörittäminen vaatii tietyn määrän hallinnollista työtä, joka on pois asiakastyöstä. Onko järkevää, että jokainen yksinyrittäjiä tekee omat hallinnolliset työt, eikö olisi fiksumpaa keskittää niitä? Mattsson haastaa.

Kampaamoalalla yrittäminen voi saada myös uusia muotoja. Muutoksen tuulia on Fredrik Gelknerin mukaan jo nyt näkyvissä digitaalisten varausalustojen, kampaamoyhteisöjen, vuokrauspohjaisten mallien sekä erilaisten fyysisiä ja verkkopalveluita yhdistävien hybridikonseptien myötä.

– Tulevaisuuden kampaamo ei ehkä aina näytä perinteiseltä, mutta se mikä ei muutu, on henkilökohtaisen yhteyden ja luottamuksen arvo kampaajan ja asiakkaan välillä.

Myös useita kampaajia työllistävässä Shortcutissa toivotetaan tuoreet ajatukset tervetulleeksi alalle.

– Uusi sukupolvi on tuonut uutta ajateltavaa. Halutaan tehdä vähemmän töitä viikossa kuin mitä normaali viikkotuntimäärä olisi. Vaihtoehtona toimii esimerkiksi tuntipalkkaus. Mutta uskon silti, että osa-aikaisuus ja alojen yhdistäminen yleistyy. Työsuhteessa on mahdollista saada yllättävän paljon joustoja sekä työajan että palkitsemisen suhteen. Oman mikroyrityksen perustaminen ei ole ollenkaan välttämätöntä, jolloin välttyy hankaluuksilta, kuten velkakierteeltä, Maria Mattsson vinkkaa.

Yksin Atelje Sydiä pyörittävä Sanni Syd ei liioin suosittele oman liikkeen perustamista kenellekään heti uran alussa. Pääkaupunkiseudulla on paljon isoja liikkeitä, joista voi ammentaa oppia ja varmuutta tekemiseen, mutta muualla saattaa olla enemmän painetta yrittäjyyteen.

Syd itse nauttii edelleen oman liikkeensä työrauhasta, mutta etsii Atelje Sydiin rinnalleen hiusstylistiä vuokratuolille. Hän toivoo löytävänsä muodista ja taiteesta kiinnostuneen kollegan, joka nauttii niin ikään rauhallisesta ja itsenäisestä tekemisestä esimerkiksi viikonloppuisin.

”Mielestäni yksinyrittäminen toiminimellä on kaikista huonoin vaihtoehto, varsinkin silloin, jos tekee päivät yksin töitä. Tiimin tuki, toisen auttaminen ja reseptien jakaminen on paras tapa kehittyä ammatissa. On hyvin rankkaa tehdä kaikki yksin.”

Hoida yritystäsi kuin hiuksia

Kaikkea ei voi saada ja yrittäjäkin joutuu luopumaan jostain. Maria Mattsson nostaa esiin, että yrittämisessä on siedettävä monenlaista epävarmuutta. Toimintaympäristö, kuten kilpailutilanne, kustannukset, lainsäädäntö ja suhdanteet, muuttuu koko ajan. Lisäksi asiakastyöstä täytyy jättää aikaa markkinointiin, yrityksen hallinnollisiin tehtäviin ja juokseviin asioihin. Myös Mattssonin arkipäivät venyvät pitkiksi.

– En ehdi enää itse tekemään asiakastyötä, kun on pienet lapsetkin kotona. Asiakaspalvelutyöhän on aivan ihanaa ja tekisin sitä mielelläni vielä jonakin päivänä, mutta tarvitsen sitä ennen apua muihin töihin.

Mattsson haluaa päivittäin tietää, mikä tilanne on kussakin kuudessa Shortcut-salongissa. Hän on työntekijöittensä tukena ja tavoitettavissa.

– Minulle meidän tiimi merkitsee paljon. Työntekijät ovat kuin perhettä. Haluan että he voivat luottaa tukeeni kaikissa asioissa.

Sanni Syd haluaa muistuttaa yrittäjäkollegoita pedanttiudesta yrityksen hoitamisessa, kuten säännöllisistä yel-maksuista jo yrityksen alusta alkaen. Hän pitää myös hyvää kirjanpitäjää kannattavana investointina.

– Hoida yrityksesi asiat hyvin, yhtä hyvin kuin hiukset. Luo asiakkaille mukava ja lämmin tunnelma, niin heidän on kiva tulla uudelleen. Sillä yrittäjä pärjää jo pitkälle. Älä ränttää hiusten huonosta kunnosta ja valita säästä. Itsevarman kampaajan penkkiin on kiva istahtaa, Sanni Syd sanoo.

– Yrittäjyys on matka. Se vaatii rohkeutta, intohimoa ja halua jatkuvaan oppimiseen. Mutta se tuo myös vapautta ja mahdollisuuden muokata omaa polkua, HeadBrandsin Fredrik Gelkner kiteyttää.